Museo Leikki on lapsuuden, lelujen ja leikin oma museo Espoon Tapiolassa. Toteutimme kesällä 2023 Satenkaarilapsuus-keruun, jolla kerättiin yhteen sateenkaari-ihmisten lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvää muistitietoa. Keruuseen tuli kaikenkaikkiaan 33 vastausta ympäri Suomea, ja… Lue lisää »Museo Leikin sateenkaarihistorialliset aineistot
Oletko tehnyt pro gradu -tutkielmasi sateenkaarihistoriaan liittyen? Kirjoita siitä Sateenkaarihistorian ystävien kirjoituksia -verkkolehteen!
Kun yhä useammat ihmiset lähestyvät sateenkaarihistoriaa tutkimuksen, taiteen, kirjallisuuden tai erilaisten harrastusten kautta, on hyvinkin mahdollista, että ilmoille tulee uusia historiallisia aineistoja, joista tehdyt tulkinnat herättävät yllättävän kysymyksen siitä, olivatko omat 1900-luvun alkupuolella eläneet vanhemmat tai isovanhemmat homoseksuaaleja. Kun uusi tieto näyttää kyseenalaistavan kaiken aiemmin tiedetyn omaisen elämästä, miten siihen voi edes suhtautua?
Kuva: Matti Puolamäki (Erkki Kalakari), Nokia (Martti Katajisto). Kuvakaappaus elokuvasta Ihmisiä suviyössä (1948). Linkki pitkään listaan Tämän listan tavoitteena on tarjota mahdollisimman kattava katsaus niihin pitkiin, teatterilevityksessä olleisiin suomalaiselokuviin, joissa… Lue lisää »Queer suomalaisessa elokuvassa
I december 2023 tilldelades tecknaren och författaren Edith Hammar det nya nordiska litteraturpriset Prisma för sin serieroman Portal (2023). Romanen utspelar sig på två tidsplan i Helsingfors och handlar om den queera jagberättaren Elia, som gör en magisk tidsresa till 1950-talet. Portal inleds med att Elia går hem från en fest. Redan här introduceras idén om en tidsportal och medan Elia går genom staden frågar hen: ”Har du någonsin känt att det susar i hjärnan när du går förbi en viss plats? // Som ett osynligt sug inuti din kropp när du passerar ett visst träd eller en viss port?”.
Sateenkaarihistorian ystävät myönsi kymmenelle ruohonjuuritason toimijalle apurahoja sateenkaarihistoriaan liittyvän toiminnan edistämiseksi ja verkostojen rakentamiseksi. Päätöksissä painotettiin merkitystä sateenkaarihistorialle, paikallisuutta, konkreettista toteuttamiskelpoisuutta, yhteisöllisyyttä ja vaikuttavuuden laajuutta, ajankohtaisuutta ja katoavaisuutta.
Aids-kriisin iskiessä Suomeen vuonna 1983 oli hlbt-toimijoiden kenttä hajanainen ja valmiiksi ylityöllistetty. Helsingissä toimi kaksi yhdistystä, Seta ja Psyke, joista jälkimmäinen toimitti valtakunnallisen yhdistyksen virkaa, Setan ollessa helsinkiläinen paikallisyhdistys. Lukuisilla pienemmillä paikkakunnilla oli yhdistyksiä, joista suurin osa oli Psyken alajaostoja. Psyken toiminta oli kuitenkin alkanut hiipua, kun uuden sukupolven aktivistit hakeutuivat ennemmin Setan pariin. Monet Psyken alajaostoista olivat kuitenkin aktiviisia.
Seta ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Sateenkaarihistorian ystävät julkaisee uutta sisältöä Setan historiasta.
Setan perustajajäsen Martin Schreckin (1947–2021) sekä niin ikään Setan varhaisvaiheissa keskeisenä toimijana mukana olleen Seppo Kivistön (1950–1987) aktivismia ja henkilökohtaista materiaalia sisältävä arkisto on järjestetty ja luetteloitu tutkijoiden käyttöön Työväen Arkistossa.
Keväällä 2024 tuli kuluneeksi 50 vuotta Seta ry:n perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Sateenkaarihistorian ystävät ry:n verkkolehdessä julkaistaan artikkelisarja Setan historiasta. Artikkelisarjan toinen osa käsittelee Setan toimintaa 1980-luvulla.
Setan 50-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin Pasilassa 31.5.2024. Paikalla oli seminaariyleisönä aktivisteja ja tukijoita kaikilta kuluneilta vuosikymmeniltä, presidentti Tarja Halosta myöten.
Jälleennäkemisen riemu oli käsinkosketeltavaa, kun vanhat ystävät vuosikymmenien takaa tapasivat jälleen toisensa, ja liikutusta lisäsi kaikkien niiden aktivistien muistelu, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Tilaisuuden juontajalla Jani Toivolalla olikin melkoinen tehtävä saada kuulumisia vilkkaasti vaihtava 250-päinen yleisö siirtymään alulasta paikoilleen isoon juhlasaliin.
Työväenmuseo Werstas tallentaa esineitä ja kuvia, jotka kertovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämästä. Etsimme nyt kokoelmiimme Leimareista kertovaa aineistoa.
”Oletko sinä tyttö vai poika? Käytätkö sinä miesten vai naisten vessaa baarissa?” kysyi SMP:n kansanedustaja Hannu Suhonen röyhkeästi yrittäjä Yazkalta Tv1:n ohjelmassa ”Kielletty kaupunki: Panssarilasi” vuonna 1991. Olin Setan sosiaalisihteerinä Kinky Clubin perustaja Yazkan, apulaisprofessori Martti Grönforsin ja kansanedustaja Hannu Suhosen kanssa ohjelmassa keskustelemassa homoerotiikasta.
Keväällä 2024 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Seta ry perustettiin. Juhlavuoden kunniaksi Sateenkaarihistorian ystävät ry:n verkkolehdessä julkaistaan artikkelisarja Setan historiasta. Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsittelee Setan perustamista ja alkuvaiheita.
Informaatikko ja valokuvaaja Auli Kaartinen kuoli 7.9.2024 Suursuon sairaalassa Helsingissä. Me muistamme hänet hiljaisena tarkkailijana ja ahkerana valokuvaajana, joka tallensi kamerallaan lesboyhteisön vaiheita muun muassa Tampereella ja Helsingissä 1980–1990-luvuilla. Hän dokumentoi elämäämme reaaliaikaisesti ja sisältä päin. Auli onnistui tavoittamaan tämän kiihkeän ja luovan ajanjakson, jota jälkeenpäin voimme kutsua protoqueeriksi. Häneen valokuviinsa tallentuivat mielenosoitukset ja juhlat sekä lesbojen moninainen arkielämä niin kaupungissa kuin maaseudullakin.
Emil Uuttu kirjoitti näytelmän Ihana tytär Erika – Huomioita nimestä (2023) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunouskokoelmasta löytyvän paikallistarinan ja sitä käsittelevien tai sivuavien tutkimusjulkaisujen ympärille. Näytelmässä hän tarkastelee historiantutkimuksen etiikan ja muistamisen kysymyksiä transhistorian kontekstissa.
Sukututkimus eli genealogia on historian aputiede. Sellaisena se voi ja sen pitäisi kiinnostaa myös sateenkaarihistorian tutkijaa. Sukututkimuksen uudet mahdollisuudet Sukututkimuksessa pyritään lähteiden avulla kytkemään tarkastelun kohde perheeseensä, sukuunsa ja näiden… Lue lisää »Löytyykö sukututkimuksesta sateenkaaren pää?
Joulukuussa 1968 Helsingissä perustettiin Suomen ensimmäinen virallinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdistys, Keskusteluseura Psyke ry. Psyke ei nimestään huolimatta ollut pelkkä keskustelukerho, vaan kriminalisoidulle vähemmistölle oikeuksia vaatinut yhdistys, joka toimi vähemmistön sisäisenä keskustelufoorumina ja pyrki toiminnallaan muuttamaan yhteiskuntaa. Psyken perustaminen oli lähtölaukaus suomalaiselle hlbt-liikkeelle, mutta sateenkaarihistoriankirjoituksessa yhdistys ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.
Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuusteoriaa hyödyntämällä tarkastelemaan kuningatar Kristiinan tapoja tuottaa sukupuolta 1600-luvun yhteiskunnassa.
Sateenkaarihistorian ystävien periaatteena on julkaista näillä sivuilla vain suomalaista sateenkaarihistoriaa koskevaa tutkimusta. Historian professori Wendy L. Rousen kirjoittama Public Faces, Secret Lives. A Queer History of the Women’s Suffrage Movement, joka käsittelee yhdysvaltalaisten naisasianaisten julkista ja yksityistä elämää on kuitenkin teos, jolla on niin paljon annettavaa myös suomalaisen naisasialiikkeen tutkimukselle, että sen esittely puolustaa paikkaansa myös tässä yhteydessä.
Queerien tilojen ja queerin arkkitehtuurin historian näkyväksi tekeminen museoissa on haastavaa, sillä Suomessa ei ole toteutettu nimenomaan queer-ihmisten tarpeisiin suunniteltuja rakennushankkeita tai suunniteltu arkkitehtuuria, joka selkeästi rikkoisi yhteiskunnan sukupuolen ja seksuaalisuuden tiukkoja normeja. Kuitenkin Suomesta löytyy tiloja, jotka ovat mahdollistaneet erilaisia arkisia normien ylityksiä ja antaneet vapauksia elää omannäköistä elämää.
Kansanperinnetutkijana ja kirjallisuustieteilijänä törmään silloin tällöin aineistoon, joka herättää kysymyksiä sateenkaarihistorian näkökulmasta. Tutkijana on tietenkin oltava varovainen ylitulkintojen kanssa. On kuitenkin hyvä tunnustaa, että heteronormatiivinen tulkinta on sekin vain tulkinta ja voi olla yhtä lailla väärä.
Transihmisten historiaa ei ole mitenkään yksinkertaista tutkia. Mitä kauemmaksi menneisyyteen mennään, sitä haastavampi asia on. Toisaalta näin on kaikessa historiantutkimuksessa – lähteet ovat väistämättä rajallisia ja kertovat usein vain yhden puolen tarinaa.
Ålands självstyrelse firade sitt 100-årsjubileum på självstyrelsedagen den 9 juni 2022. Med anledning av jubileet initierade föreningen Regnbågsfyren och dess verksamhetsledare Sofia Enros projektet Åland 100 ur ett queerhistoriskt perspektiv, #åland100queer.
Previous studies have pointed out that while the Finnish Jewish communities have in fact operated as Orthodox over the course of their time, due to the general societal changes, and partially to the changes in the legal sense the congregational membership started to become more and more secular.
Queer- ja transihmisten oikeuksia ajavasta sateenkaariaktivismista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein helposti näkyvään ja kuuluvaan aktivismiin. Vähemmälle huomiolle jää yhteiskunnallisesti hiljaisempi ja näkyvyydeltään vaatimattomampi aktivismi: kirjoittaminen. Artikkelissa Alasuutari ja Iisakka tarkastelevat kirjoittamiseen perustuvan aktivismin jatkumoa
Kahteen vähemmistöön kuuluminen tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsevaa ”normaaliuden painetta” on kaksin verroin raskaampi kantaa. Vaikka vammaisten osallisuus ja oma toimijuus ovat vahvistuneet viime vuosikymmenten aikana, esimerkiksi lapsiperheellisellä vammaisellla sateenkaarivanhemmalla on melkoinen taakka tullakseen hyväksytyksi kaikissa rooleissaan.
Sateenkaarihistoria on tärkeä mutta vielä syrjään jäänyt osa kulttuuriperintöämme.
Työväen Arkisto käynnistää syksyllä Sateenkaariaineistot talteen -hankkeen, jossa arkisto vastaanottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta kertovia lahjoituksia. Luovuttamalla sateenkaarielämästä kertovia dokumentteja arkistoon mahdollistat osaltasi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historian säilymistä, tutkimista ja näkyväksi tekemistä.
Millaista oli elää transfeminiininä henkilönä lama-ajan Suomessa, jossa rintaimplattien ja peruukkien saatavuus oli vaikeaa? Entä miltä tuntui kohdata ensimmäistä kertaa kaltaisiaan transihmisiä vertaistuki-illassa tai löytää omaa identiteettiä koskevaa tietoa AltaVista-hakukoneella? Jean Lukkarinen on käsitellyt näitä tilallisia tunteita ja kokemuksia kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmassaan, jossa hän pureutui kotimaisen transfeminiinien yhteisön ja Dreamwear Club ry:n historiaan vuosina 1990–2011.
Suomessa ei ole koskaan tutkittu romaneita, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tällä hetkellä näyttää kuin heitä ei olisi olemassa tai koskaan ollutkaan olemassa Suomessa. Näin on haluttu asian olevan myös romaniyhteisössä, jossa asiasta ei mielellään puhuta. Kirjoitus jakaa lukijoille näkökulmia ja tietoa hlbtiq-romanien historiasta sekä käy samalla lyhyesti läpi sitä, kuinka identiteetti tabuineen liittyy vahvasti kulttuurilliseen identiteettiin ja arvomaailmaan romaniyhteisössä.
As the international history of trans activism originating from Finland has barely been researched, Dreamwear Club has usually been examined only from the national perspective. In their research, Jean Lukkarinen has proven that Dreamwear Club had international connections, and the association sought to cooperate with foreign groups to develop the Finnish transgender field.
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon, jonka Uuttu piti Museoviraston 24.–25.11.2021 Helsingissä järjestämässä Kenen kulttuuriperintö? Merkitykset, kokemukset ja vuoropuhelu -seminaarissa.
Ystäväni Gunin kanssa perustamamme Suomen ensimmäinen itsenäinen sateenkaarikustantamo aloitti toimintansa 1991. Nimesimme sen Meikänainen Oy:ksi lesboyhteisössä käytetyn meikäläiset-nimityksen mukaan. Tekeminen alkoi innostuksesta ryhtyä julkaisemaan kirjoja, jollaisia oli suomeksi niukasti saatavilla.
Helda Open Books -palvelussa on julkaistu uudelleen avoimena e-kirjana sateenkaarihistoriallisesti merkittävä teos, vuonna 1996 ilmestynyt Uusin silmin: lesbinen katse kulttuuriin. Teoksen ovat toimittaneet Pia Livia Hekanaho, Kati Mustola, Anna Lassila ja Marja Suhonen.
Kun homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa sairausluokituksesta vuonna 1971, kaikki homoseksuaalit eivät kuitenkaan tervehtyneet. Homo- ja fetissivähemmistöihin kuuluvia kuritettiin sairauden leimalla vielä vuosikymmeniä, aina vuoteen 2011 asti.
Millä nimellä sinä haluaisit tulla muistetuksi kuolemasi jälkeen? Deadnamella tarkoitetaan nimensä vaihtaneen tai eri nimeä käyttävän sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen vanhaa, usein syntymässä annettua, nimeä.
Rovaniemellä Arktikumissa toimiva Lapin maakuntamuseo etsii Lapin alueelta sateenkaarijärjestöjä, joiden kanssa aloitettaisiin yhteistyö Lapin sateenkaarihistorian tallentamisesta työväenmuseo Werstaalle.
Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä palvelu, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia varsinkin historiasta kiinnostuneille tutkijoille ja harrastajille. Finnan kautta voit hakea tietoa, löytää kuva-aineistoa sekä opiskella itsenäisesti avoimia oppimateriaaleja.
Työväen Arkistossa säilytetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien ja tukevien järjestöjen, yksityishenkilöiden ja tutkimushankkeiden arkistoja. Työväen muistitietotoimikunta ottaa vastaan lahjoituksina muistelmia ja haastatteluja.
Historiallisen fiktion kirjoittaminen vaatii faktojen ja kuvitteellisen maailman saumatonta yhdistämistä. Koska fakta ja fiktio toimivat myös toistensa vastakohtina, on aiheen läpikotainen tunteminen kaiken perusta. Esikoisromaanini Vierge Moderne (Arktinen Banaani, 2021)… Lue lisää »Faktasta fiktioon: menneisyyden kuvittelemista
Seison museon varastossa kädessäni röyhelöpaita, joka kuului edesmenneelle henkilölle. Katsomme museon tutkijan kanssa paitaa ja mietimme, miten saisimme siitä parhaan mahdollisen kuvan. Paita on ostettu niin sanotusti naisten osastolta, mutta… Lue lisää »Transvestiitti vai henkilö, jolla on hame?
Kun näen selfieitä Pride-kulkueista, sydämessäni sykähtää. Jokainen kuva käsi kädessä kulkevista ihmisistä on vuosikymmenten taistelun tulos. Jokaisessa kuvassa on nähtävillä jäljet siitä ajasta, kun Pride-kulkueita ei ollut ja homous oli laitonta.
Finna Luokkahuone -palvelussa on julkaistu sateenkaarihistorian aineistopaketti. Sateenkaarielämää-aineistopaketti kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta Suomessa. Kokonaisuus käsittelee arkea, kulttuuria, itseilmaisua ja kansalaisvaikuttamista. Sateenkaarielämää on suunniteltu yläkoulujen ja lukioiden opetukseen muun muassa… Lue lisää »Sateenkaarielämää-aineistopaketti avaa sateenkaarihistorian kuvia
Kirja-arvostelu: Anna Rastaan ja Leila Koivusen toimittama kirja Marginaaleista museoihin katsoo museoita, museotyötä sekä museoiden merkitystä moninaisin silmin.
Reidar Särestöniemi (1925–1981) tunnetaan “värien alkemistina”. Loisteliaan hehkuvat luontokuvaukset, lappilaisen maiseman tulkinnat, mielikuvituksekkaat eläinhahmot ja rohkean kokeileva materiaalien, värien ja tekniikoiden käyttö – kaikki nämä ovat Särestöniemen taiteelle tyypillisiä piirteitä, joiden takia hän aikanaan erottui omintakeisuudellaan.
Suomalaisesta mielenterveyden häiriöluokittelusta poistettiin homoseksuaalisuus 40 vuotta sitten (26.6.1981). Se ei enää ollut mielenterveyden häiriö, ja sadat tuhannet sairaiksi leimatut lesbot, homot ja biseksuaalit tulivat terveiksi.
Sateenkaarihistorian hakusanakirja auttaa kiinnostuneita pääsemään kiinni menneeseen kielenkäyttöön. Sanakirja varten on kerätty lumipallohakuja tekemällä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvää sanastoa vuosina 1904–1939 julkaistuista Helsingin Sanomista.
Transvestisuus päätettiin poistaa Suomessa tautiluokituksesta kymmenen vuotta sitten 12.5.2011. Sateenkaarihistorian ystävät pyysi transvestiittiyhteisö Dreamwear Clubia kertomaan demedikalisoinnin taustoista, tuntemuksista ja vaikutuksista.
Saatamme edelleen törmätä ajatukseen, että 1800-luvun säätyläisnaisten välisen homoseksuaalisuuden esiin nostamisessa olisi yhä jotain sopimatonta tai loukkaavaa. Naissuhteiden olemassaolon mahdollisuuden tunnustaminen antaa kuitenkin vihdoin myös nykypäivän naispareille takaisin sen historian, joka heiltä on niin pitkään ollut kadoksissa.
Eduskunnan kirjastosta löytyy suuri määrä aineistoa, joka voi kiinnostaa sateenkaarihistorian lainsäädäntöä, juridisia keskusteluja tai lakimuutoksia tutkivaa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjeisti Sateenkaarihistorian ystäviä, mistä eri hakupalveluista ja millä menetelmillä erilaisia sateenkaarihistoriaan liittyviä aineistoja voi löytää.
