Etusivu / Verkkolehden kaikki tekstit / Verkkolehti

Verkkolehti

Transtukipisteen ‘synnytys’ – transihmisten tukitoiminta uuteen vaiheeseen 1990-luvulla

”Oletko sinä tyttö vai poika? Käytätkö sinä miesten vai naisten vessaa baarissa?” kysyi SMP:n kansanedustaja Hannu Suhonen röyhkeästi yrittäjä Yazkalta Tv1:n ohjelmassa ”Kielletty kaupunki: Panssarilasi” vuonna 1991. Olin Setan sosiaalisihteerinä Kinky Clubin perustaja Yazkan, apulaisprofessori Martti Grönforsin ja kansanedustaja Hannu Suhosen kanssa ohjelmassa keskustelemassa homoerotiikasta.

Setan historia, osa 1: Yhdistyksen alkutaival

Keväällä 2024 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Seta ry perustettiin. Juhlavuoden kunniaksi Sateenkaarihistorian ystävät ry:n verkkolehdessä julkaistaan artikkelisarja Setan historiasta. Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsittelee Setan perustamista ja alkuvaiheita.

Auli Kaartinen 1960–2024

Informaatikko ja valokuvaaja Auli Kaartinen kuoli 7.9.2024 Suursuon sairaalassa Helsingissä. Me muistamme hänet hiljaisena tarkkailijana ja ahkerana valokuvaajana, joka tallensi kamerallaan lesboyhteisön vaiheita muun muassa Tampereella ja Helsingissä 1980–1990-luvuilla. Hän dokumentoi elämäämme reaaliaikaisesti ja sisältä päin. Auli onnistui tavoittamaan tämän kiihkeän ja luovan ajanjakson, jota jälkeenpäin voimme kutsua protoqueeriksi. Häneen valokuviinsa tallentuivat mielenosoitukset ja juhlat sekä lesbojen moninainen arkielämä niin kaupungissa kuin maaseudullakin.

Hän ilahtui, kun hän kuuli nimensä, Erika

Emil Uuttu kirjoitti näytelmän Ihana tytär Erika – Huomioita nimestä (2023) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunouskokoelmasta löytyvän paikallistarinan ja sitä käsittelevien tai sivuavien tutkimusjulkaisujen ympärille. Näytelmässä hän tarkastelee historiantutkimuksen etiikan ja muistamisen kysymyksiä transhistorian kontekstissa. 

Keskusteluseura Psyke ry:n ensimmäiset vuodet

Joulukuussa 1968 Helsingissä perustettiin Suomen ensimmäinen virallinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdistys, Keskusteluseura Psyke ry. Psyke ei nimestään huolimatta ollut pelkkä keskustelukerho, vaan kriminalisoidulle vähemmistölle oikeuksia vaatinut yhdistys, joka toimi vähemmistön sisäisenä keskustelufoorumina ja pyrki toiminnallaan muuttamaan yhteiskuntaa. Psyken perustaminen oli lähtölaukaus suomalaiselle hlbt-liikkeelle, mutta sateenkaarihistoriankirjoituksessa yhdistys ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.

Pohjolan kuningatar, joka rikkoi aikansa sukupuolinormeja

Millä tavoilla Ruotsin kuningatar Kristiina tuotti sukupuoltaan 1600-luvun tiukasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa? Miten Kristiinan tavat poikkesivat ajan normeista? Entä miten kuningattaren ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat hänen tapoihinsa tuottaa sukupuoltaan? Käsittelin kaikkia näitä kysymyksiä historian pro gradu -tutkielmassani, jossa syvennyin filosofi Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuusteoriaa hyödyntämällä tarkastelemaan kuningatar Kristiinan tapoja tuottaa sukupuolta 1600-luvun yhteiskunnassa.

Avauksia naisasianaisten yksityisen elämän tarkasteluun

Sateenkaarihistorian ystävien periaatteena on julkaista näillä sivuilla vain suomalaista sateenkaarihistoriaa koskevaa tutkimusta. Historian professori Wendy L. Rousen kirjoittama Public Faces, Secret Lives. A Queer History of the Women’s Suffrage Movement, joka käsittelee yhdysvaltalaisten naisasianaisten julkista ja yksityistä elämää on kuitenkin teos, jolla on niin paljon annettavaa myös suomalaisen naisasialiikkeen tutkimukselle, että sen esittely puolustaa paikkaansa myös tässä yhteydessä.

Queer-arkkitehtuurin ja queerin tilankäytön historian jäljillä

Queerien tilojen ja queerin arkkitehtuurin historian näkyväksi tekeminen museoissa on haastavaa, sillä Suomessa ei ole toteutettu nimenomaan queer-ihmisten tarpeisiin suunniteltuja rakennushankkeita tai suunniteltu arkkitehtuuria, joka selkeästi rikkoisi yhteiskunnan sukupuolen ja seksuaalisuuden tiukkoja normeja. Kuitenkin Suomesta löytyy tiloja, jotka ovat mahdollistaneet erilaisia arkisia normien ylityksiä ja antaneet vapauksia elää omannäköistä elämää.

Sateenkaarevaa kansanperinnettä

Kansanperinnetutkijana ja kirjallisuustieteilijänä törmään silloin tällöin aineistoon, joka herättää kysymyksiä sateenkaarihistorian näkökulmasta. Tutkijana on tietenkin oltava varovainen ylitulkintojen kanssa. On kuitenkin hyvä tunnustaa, että heteronormatiivinen tulkinta on sekin vain tulkinta ja voi olla yhtä lailla väärä.

Pieniä palasia transhistoriasta

Transihmisten historiaa ei ole mitenkään yksinkertaista tutkia. Mitä kauemmaksi menneisyyteen mennään, sitä haastavampi asia on. Toisaalta näin on kaikessa historiantutkimuksessa – lähteet ovat väistämättä rajallisia ja kertovat usein vain yhden puolen tarinaa. 

Vaikuttavaa kirjoittamista! Kirjallisen queer-vaikuttamisen matka mielipidepalstoilta instastooreihin

Queer- ja transihmisten oikeuksia ajavasta sateenkaariaktivismista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein helposti näkyvään ja kuuluvaan aktivismiin. Vähemmälle huomiolle jää yhteiskunnallisesti hiljaisempi ja näkyvyydeltään vaatimattomampi aktivismi: kirjoittaminen. Artikkelissa Alasuutari ja Iisakka tarkastelevat kirjoittamiseen perustuvan aktivismin jatkumoa

Kahden vähemmistön aktivismin historiaa

Kahteen vähemmistöön kuuluminen tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsevaa “normaaliuden painetta” on kaksin verroin raskaampi kantaa. Vaikka vammaisten osallisuus ja oma toimijuus ovat vahvistuneet viime vuosikymmenten aikana, esimerkiksi lapsiperheellisellä vammaisellla sateenkaarivanhemmalla on melkoinen taakka tullakseen hyväksytyksi kaikissa rooleissaan.

Sateenkaariaineistot talteen!

Sateenkaarihistoria on tärkeä mutta vielä syrjään jäänyt osa kulttuuriperintöämme.
Työväen Arkisto käynnistää syksyllä Sateenkaariaineistot talteen -hankkeen, jossa arkisto vastaanottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta kertovia lahjoituksia. Luovuttamalla sateenkaarielämästä kertovia dokumentteja arkistoon mahdollistat osaltasi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historian säilymistä, tutkimista ja näkyväksi tekemistä.

Kaapeista nettiin ja kaduille – Transfeminiinien tilat 1990- ja 2000-luvuilla

Millaista oli elää transfeminiininä henkilönä lama-ajan Suomessa, jossa rintaimplattien ja peruukkien saatavuus oli vaikeaa? Entä miltä tuntui kohdata ensimmäistä kertaa kaltaisiaan transihmisiä vertaistuki-illassa tai löytää omaa identiteettiä koskevaa tietoa AltaVista-hakukoneella? Jean Lukkarinen on käsitellyt näitä tilallisia tunteita ja kokemuksia kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmassaan, jossa hän pureutui kotimaisen transfeminiinien yhteisön ja Dreamwear Club ry:n historiaan vuosina 1990–2011.

Piilosilla rakkauden kanssa – romanien sateenkaarihistoriaa

Suomessa ei ole koskaan tutkittu romaneita, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tällä hetkellä näyttää kuin heitä ei olisi olemassa tai koskaan ollutkaan olemassa Suomessa. Näin on haluttu asian olevan myös romaniyhteisössä, jossa asiasta ei mielellään puhuta. Kirjoitus jakaa lukijoille näkökulmia ja tietoa hlbtiq-romanien historiasta sekä käy samalla lyhyesti läpi sitä, kuinka identiteetti tabuineen liittyy vahvasti kulttuurilliseen identiteettiin ja arvomaailmaan romaniyhteisössä.

International glimpses of Finnish trans activism in the 1990s

As the international history of trans activism originating from Finland has barely been researched, Dreamwear Club has usually been examined only from the national perspective. In their research, Jean Lukkarinen has proven that Dreamwear Club had international connections, and the association sought to cooperate with foreign groups to develop the Finnish transgender field.

Finnan aarteet harrastajille ja tutkijoille

Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä palvelu, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia varsinkin historiasta kiinnostuneille tutkijoille ja harrastajille. Finnan kautta voit hakea tietoa, löytää kuva-aineistoa sekä opiskella itsenäisesti avoimia oppimateriaaleja.

Sateenkaarielämää-aineistopaketti avaa sateenkaarihistorian kuvia

Finna Luokkahuone -palvelussa on julkaistu sateenkaarihistorian aineistopaketti. Sateenkaarielämää-aineistopaketti kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta Suomessa. Kokonaisuus käsittelee arkea, kulttuuria, itseilmaisua ja kansalaisvaikuttamista. Sateenkaarielämää on suunniteltu yläkoulujen ja lukioiden opetukseen muun muassa… Lue lisää »Sateenkaarielämää-aineistopaketti avaa sateenkaarihistorian kuvia

Reidar Särestöniemi – mitä yleisölle voi kertoa taiteilijan identiteetistä?

Reidar Särestöniemi (1925–1981) tunnetaan “värien alkemistina”. Loisteliaan hehkuvat luontokuvaukset, lappilaisen maiseman tulkinnat, mielikuvituksekkaat eläinhahmot ja rohkean kokeileva materiaalien, värien ja tekniikoiden käyttö – kaikki nämä ovat Särestöniemen taiteelle tyypillisiä piirteitä, joiden takia hän aikanaan erottui omintakeisuudellaan.

Tahmeasti paraneva tautiluokitus

Suomalaisesta mielenterveyden häiriöluokittelusta poistettiin homoseksuaalisuus 40 vuotta sitten (26.6.1981). Se ei enää ollut mielenterveyden häiriö, ja sadat tuhannet sairaiksi leimatut lesbot, homot ja biseksuaalit tulivat terveiksi.

”Rakas ystävä!” – 1800-luvulla eläneiden naisten keskinäiset rakkaussuhteet

Saatamme edelleen törmätä ajatukseen, että 1800-luvun säätyläisnaisten välisen homoseksuaalisuuden esiin nostamisessa olisi yhä jotain sopimatonta tai loukkaavaa. Naissuhteiden olemassaolon mahdollisuuden tunnustaminen antaa kuitenkin vihdoin myös nykypäivän naispareille takaisin sen historian, joka heiltä on niin pitkään ollut kadoksissa.

Sateenkaarihistorian aineistoja Eduskunnan tietopalvelussa

Eduskunnan kirjastosta löytyy suuri määrä aineistoa, joka voi kiinnostaa sateenkaarihistorian lainsäädäntöä, juridisia keskusteluja tai lakimuutoksia tutkivaa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjeisti Sateenkaarihistorian ystäviä, mistä eri hakupalveluista ja millä menetelmillä erilaisia sateenkaarihistoriaan liittyviä aineistoja voi löytää.

Olin 1960-luvun nuori

“50 vuotta. Se on joko lyhyt hetkinen historiankirjoissa tai pitkä aika, aivan riippuen siitä mitä ajalla mitataan. Ihmisen elämästä se on useimmiten yli puolikas. Vaikka nuoruus olisi puolen vuosisadan päässä, se vaikuttaa vahvasti koko loppuelämään.” Sateenkaarihistorian ystävien hallituksen jäsen Eva Isaksson on pitkän linjan lesboaktivisti ja verkkoyhteisöpioneeri. Puheenvuorossaan hän pohtii 50 vuoden takaista elämää nyt, kun homoseksuaalisten tekojen dekriminalisoinnista on tullut kuluneeksi puoli vuosisataa.

Pornolehdet sateenkaarihistorian aineistona

HLBTQ-järjestöjen lehdet ovat pitkään olleet tärkeää tutkimusaineistoa sateenkaarihistorian tutkimukselle, ja viime vuosina on alettu löytää myös viihteellisten ja pornografisten lehtien arvo historiallisina lähteinä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen historiantutkija David K. Johnson esittää tuoreessa teoksessaan Buying Gay: How Physique Entrepreneurs Sparked a Movement (2019), että eroottiset kehonrakennuslehdet mahdollistivat osaltaan modernin homoliikkeen synnyn, sillä ne auttoivat lukijakuntansa mieltämään itsensä osaksi homoyhteisöä.

Työväenmuseo Werstas: Museoesine kantaa mukanaan viestejä

Nostan puuvillahansoilla laatikosta vaaleansininiset keinokuituiset Triumphin urheilurintaliivit, asetan ne kuvauspöydälle, kuvaan ja mittaan ne sekä tarkastan vauriokohdat. Hieman myöhemmin ompelen niihin valkoisen kanttinauhan, johon olen kirjoittanut esinenumeron ja sitten pakkaan… Lue lisää »Työväenmuseo Werstas: Museoesine kantaa mukanaan viestejä

Sateenkaarihistorian ystävät ry aloittaa toimintansa

Sateenkaarihistoriakuukautta on vietetty Suomessa vuodesta 2018 lähtien marraskuussa. Kuukauden aikana museot, arkistot ja kirjastot nostavat esiin kokoelmistaan lesbojen, homojen bi- ja transihmisten historiaan liittyviä esineitä, valokuvia ja muita aineistoja, tarjoavat… Lue lisää »Sateenkaarihistorian ystävät ry aloittaa toimintansa

Työväen Arkisto sateenkaarihistorian tallentajana

Vuonna 1909 perustettu Työväen Arkisto on maamme vanhin kansanliikearkisto. Se on keskittynyt tallentamaan työväenperinteen, sosiaalihistorian ja ihmisoikeustyön piiriin kuuluvaa aineistoa. Vuonna 2002 alkanut yhteistyö Setan kanssa toi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tallentamisen osaksi Työväen Arkiston kokoelmapolitiikkaa.