Kustantamo Meikänaisen julkaisuja lehtiarvostelujen valossa

Yksityiskohta Valeria-kirjan kansikuvasta.

Ystäväni Gunin kanssa perustamamme Suomen ensimmäinen itsenäinen sateenkaarikustantamo aloitti toimintansa 1991. Nimesimme sen Meikänainen Oy:ksi lesboyhteisössä käytetyn meikäläiset-nimityksen mukaan. Tekeminen alkoi innostuksesta ryhtyä julkaisemaan kirjoja, jollaisia oli suomeksi niukasti saatavilla. Halusimme julkaista erityisesti Suomessa kirjoitettua kirjallisuutta, mutta julkaisimme myös meille tarjottuja käännöksiä.

Ryhdyimme ensi töiksemme keräämään lesbo- ja bi-naisilta rakkausrunoja kaksikieliseksi antologiaksi, jotta saisimme suomalaisia tuntoja esille runouden kielellä. Kokosimme työryhmän ja ilmoitimme keräyksestä Setan ja Naisasialiitto Unionin kautta sekä naisten tapaamispaikoissa. Saimme keräyksellä parisataa runoa, joista 34 kirjoittajan runoja päätyi kokoelmaamme nimeltään Ääriviivasi ihollani. Dina konturer på min hud (1991). Uudenmaan läänin taidetoimikunnan apuraha mahdollisti painatuksen.

Kun kirja ilmestyi, siitä kirjoitettiin ainakin kymmenen artikkelia päivä- ja aikakauslehtiin Helsingin Sanomia ja Parnassoa myöten, mikä tuntui merkittävältä saavutukselta.

”Se kohoaa tavanomaisen perinteenkeruun yläpuolelle. Monet kirjoittajista ovat lahjakkaita
ihmisiä, ja mukana on myös ammattikirjailijoiden − Mirkka Rekolan, Kaarina Valoaallon − ennen julkaisemattomia tekstejä.”

(Suvi Ahola HS 31.12.1991.)

Kirjan saama palaute antoi meille sen verran itsevarmuutta, että julkaisimme seuraavan kirjan, Aidsin kasvot. Timpan ja Joken tarina (1992). Solidaarisuudesta aids-epidemian ankarassa vaiheessa syntynyt kirja sai laajaa huomiota. Kiersimme Timpan ja Joken kanssa Aids-tukikeskusten järjestämissä tilaisuuksissa esittelemässä kirjaa, samalla kun miehet antoivat
rohkeasti kasvonsa pelätylle sairaudelle. Aids-tukikeskus oli kirjan aineistossa mukana tietopaketilla.

”Päiväkirjanomaisen kertomuksen keskeinen sanoma on, että elämä jatkuu tartunnasta huolimatta.”

(HS 1.4.1992)

Meikänainen Oy julkaisi myös naistutkijoiden toimittaman kirjan Toisenlaisia naisia.
Elämäntarinoita
. Sen tarinoita kerättiin lesbotutkimusverkoston avulla. Koska perinteiset
kustantamot epäilivät kirjan menekkiä, kirjan julkaisi Meikänainen. Lesbojen elämäntarinoille oli
tilausta, sillä kirjasta otettiin kaksi loppuunmyytyä painosta.

”− − mitä enemmän vähemmistön tavallisesta elämästä tietää, sitä vähemmän sitä pelkää.”

(Aila Seppälä: Iltalehti 28.11.1992)

Vuonna 1992 mainostimme Seta-lehdessä Meikänaisen kirjakerhoa, jotta lukijat saisivat tietoa
uusista kirjoista ja alennusta hinnoista. Tilauslomakkeen teksti kuvaa aikakautta: ”Huom:
Liittymisellä et sitoudu mihinkään ja osoitetietosi pysyvät salassa!” (Seta 6/92).

Vuonna 1993 keräsimme lesboaiheisia novelleja samaan tapaan kuin runoja edelliseen kokoelmaan. Kirjassa Täyskäsi on novelleja 16 suomalaiselta naiselta.

”Täyskäsi kertoo naissuhteiden iloista ja suruista. − − Meikänaisen julkaisemat kirjat antavat
selkeästi sitä mitä muista kirjoista joutuu etsimään. − − Meikänainen pyrkii tuomaan
homoseksuaaliset kokemukset näkyviksi sekä samalla rakentamaan identiteettiä ihmisille, joiden on vaikea hyväksyä omaa seksuaalisuuttaan.”

(Seija Saari: Kääntöpiiri 1/1993)

Lisäksi Meikänainen julkaisi myös pari suomalaista kaunokirjallista teosta. Pseudonyymin
kirjailijan Elisa Aarteen pienoisromaani Valérie − seikkailu Pariisissa (1993) sai myönteisen arvostelun Helsingin Sanomissa:

”− − sujuvasti kirjoitettu, pariisilaisia interiöörejä ja puheenaiheita elävästi kuvaileva. − − suomalaiset lesbot − tuntevat taidetta, tyylejä ja kirjallisuutta. − − Älyllisyyden ja yksinkertaisuuden jännittävä kaksoisvalaistus näkyy selvästi − −.”

(Suvi Ahola: HS 16.7.1993.)

Meikänainen julkaisi myös joitakin suomentajien tarjoamia, ansiokkaasti käännettyjä romaaneja
sateenkaariteemoista. Esimerkiksi saksalaisen Heinz Hegerin Vaaleanpunaisen kolmion vangit
(1993) kertoo karua historiaa keskitysleirivankien kohtaloista. Ranskalaisen Hélène de
Monferrandin Héloisen ystävät (1994) ja saman kirjailijan Goncourt-palkittu romaani Suzannen
päiväkirja (2000) olivat kotimaassaan arvostettua kaunokirjallisuutta, mutta jäivät Suomessa
vähälle huomiolle. Sandra Scoppettonen viihteellisen lesbodekkarin Lihan kirous (1995)
julkaiseminen aloitti kaiketi lesbodekkareiden suomentamisen maassamme.

”Scoppettone ei väännä itkuvirttä, vaan hersyttelee monesti makoisaakin herjaa. Jumatsuka
miten naurettavalta jokamiehen omahyväinen ahdasmielisyys näyttääkään!”

(Antti Majander, HS 3.3.1995.)

Vuoden 1995 julkaisuihin kuului myös suomalaisen pseudonyymin runoilija Petri Karhusalon
kirjoittama Miesten häät -runokokoelma.

”Se edustaa ranskalaisesta runoudesta ja beat-kirjallisuudesta tuttua näkemystä, jonka mukaan seksuaalisuus on jotakin poikkeuksellisen rankkaa ja anarkistista. − − Kokoelman puhuttelevimpia runoja ovatkin ne, jotka yhdistävät tumman seksuaalisuuden kristilliseen kuvastoon.”

(Jukka O. Miettinen, HS 9.8.1995.)

Meikänainen julkaisi myös vuodelle 1995 taidekalenterin nimeltään She & Her, jonka kuvat
koostuivat neljän tunnetun taiteilijan teoksista. Kalenteri esiteltiin lyhyesti Kotilääkäri-lehdessä:

”Maailman ensimmäinen naisten välistä rakkautta kuvaava taidekalenteri on syntynyt
Suomessa. − − Kalenteri on herättänyt kiinnostusta jo Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Norjassa.”

(Kotilääkäri 9/94.)

Mainittakoon, että kustantamo ei ollut mikään rahasampo. Edellisen kirjan tuotoilla saatiin kustannettua seuraava. Palkkaa emme tienanneet, joten työ Meikänainen Oy:n kirjojen parissa jäi harrastukseksi.

Saana Saarinen
Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja.

Meikänainen Oy:n kirjaluettelo

  1. Runoanotologia-työryhmä Gustafsson, Gun ym. (toim.) (1991) Ääriviivasi ihollani. Naisten rakkausrunoja naisista. Dina konturer på min hud. Kvinnors kärleksdikt om kvinnor.
  2. Timppa & Jokke, toim. Saana Saarinen (1992) Aidsin kasvot. Timpan ja Joken tarina.
  3. Kaartinen, Auli & Kurkinen, Marjaana & Malinen, Outi & Pakkanen, Johanna (1992) Toisenlaisia naisia. Elämäntarinoita.
  4. Gustafsson, Gun ym (toim.) (1993) Täyskäsi. Novellikokoelma.
  5. Aarre, Elisa (1993) Valérie. Seikkailu Pariisissa.
  6. Heger, Heinz (1993) Vaaleanpunaisen kolmion vangit. Suom. Matti Hassinen.
  7. De Monferrand, Hélène (1994) Héloisen ystävät. Suom. Virpi Rajala.
  8. Scoppettone, Sandra (1995) Lihan kirous. Suom. Salla Huttunen.
  9. Karhusalo, Petri (1995) Miesten häät.
  10. Liikanen, Elina & Granlund, Viva & af Enehjelm, Chris & Liksom, Rosa (1995) She & Her -taidekalenteri.
  11. De Monferrand, Hélène (2000) Suzannen päiväkirja. Suom. Virpi Rajala.

Sateenkaarihistorian ystävien kirjoituksia on verkkolehti, jota Sateenkaarihistorian ystävät ry julkaisee osoitteessa sateenkaarihistoria.fi/verkkolehti.

Lisätietoa verkkolehdestä

Ohjeet kirjoittajille

ISSN 2737-3908