Previous studies have pointed out that while the Finnish Jewish communities have in fact operated as Orthodox over the course of their time, due to the general societal changes, and partially to the changes in the legal sense the congregational membership started to become more and more secular.
Queer- ja transihmisten oikeuksia ajavasta sateenkaariaktivismista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein helposti näkyvään ja kuuluvaan aktivismiin. Vähemmälle huomiolle jää yhteiskunnallisesti hiljaisempi ja näkyvyydeltään vaatimattomampi aktivismi: kirjoittaminen. Artikkelissa Alasuutari ja Iisakka tarkastelevat kirjoittamiseen perustuvan aktivismin jatkumoa
Kahteen vähemmistöön kuuluminen tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsevaa “normaaliuden painetta” on kaksin verroin raskaampi kantaa. Vaikka vammaisten osallisuus ja oma toimijuus ovat vahvistuneet viime vuosikymmenten aikana, esimerkiksi lapsiperheellisellä vammaisellla sateenkaarivanhemmalla on melkoinen taakka tullakseen hyväksytyksi kaikissa rooleissaan.
Sateenkaarihistoria on tärkeä mutta vielä syrjään jäänyt osa kulttuuriperintöämme.
Työväen Arkisto käynnistää syksyllä Sateenkaariaineistot talteen -hankkeen, jossa arkisto vastaanottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta kertovia lahjoituksia. Luovuttamalla sateenkaarielämästä kertovia dokumentteja arkistoon mahdollistat osaltasi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historian säilymistä, tutkimista ja näkyväksi tekemistä.
Millaista oli elää transfeminiininä henkilönä lama-ajan Suomessa, jossa rintaimplattien ja peruukkien saatavuus oli vaikeaa? Entä miltä tuntui kohdata ensimmäistä kertaa kaltaisiaan transihmisiä vertaistuki-illassa tai löytää omaa identiteettiä koskevaa tietoa AltaVista-hakukoneella? Jean Lukkarinen on käsitellyt näitä tilallisia tunteita ja kokemuksia kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmassaan, jossa hän pureutui kotimaisen transfeminiinien yhteisön ja Dreamwear Club ry:n historiaan vuosina 1990–2011.
Suomessa ei ole koskaan tutkittu romaneita, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tällä hetkellä näyttää kuin heitä ei olisi olemassa tai koskaan ollutkaan olemassa Suomessa. Näin on haluttu asian olevan myös romaniyhteisössä, jossa asiasta ei mielellään puhuta. Kirjoitus jakaa lukijoille näkökulmia ja tietoa hlbtiq-romanien historiasta sekä käy samalla lyhyesti läpi sitä, kuinka identiteetti tabuineen liittyy vahvasti kulttuurilliseen identiteettiin ja arvomaailmaan romaniyhteisössä.
As the international history of trans activism originating from Finland has barely been researched, Dreamwear Club has usually been examined only from the national perspective. In their research, Jean Lukkarinen has proven that Dreamwear Club had international connections, and the association sought to cooperate with foreign groups to develop the Finnish transgender field.
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon, jonka Uuttu piti Museoviraston 24.–25.11.2021 Helsingissä järjestämässä Kenen kulttuuriperintö? Merkitykset, kokemukset ja vuoropuhelu -seminaarissa.
Ystäväni Gunin kanssa perustamamme Suomen ensimmäinen itsenäinen sateenkaarikustantamo aloitti toimintansa 1991. Nimesimme sen Meikänainen Oy:ksi lesboyhteisössä käytetyn meikäläiset-nimityksen mukaan. Tekeminen alkoi innostuksesta ryhtyä julkaisemaan kirjoja, jollaisia oli suomeksi niukasti saatavilla.
Helda Open Books -palvelussa on julkaistu uudelleen avoimena e-kirjana sateenkaarihistoriallisesti merkittävä teos, vuonna 1996 ilmestynyt Uusin silmin: lesbinen katse kulttuuriin. Teoksen ovat toimittaneet Pia Livia Hekanaho, Kati Mustola, Anna Lassila ja Marja Suhonen.
Kun homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa sairausluokituksesta vuonna 1971, kaikki homoseksuaalit eivät kuitenkaan tervehtyneet. Homo- ja fetissivähemmistöihin kuuluvia kuritettiin sairauden leimalla vielä vuosikymmeniä, aina vuoteen 2011 asti.
