Videot ja tallenteet

Linkit ovat aakkosjärjestyksessä julkaisijan mukaan.

Kerro meille löytämistäsi suomalaisista sateenkaarihistoriaa käsittelevistä julkisista esityksistä, videoista tai muista tallenteista sähköpostitse (info@sateenkaarihistoria.fi) tai sivun alalaidassa olevalla lomakkeella!


Artists Space: Touko Laaksonen (Tom of Finland) (2015)

Keskustelussa Harri Kalha, Kati Mustola and Leena-Maija Rossi.
Talks & Discussion Sunday, 14.6.2015.
Keskustelu on englanniksi.

Youtube-linkki videoon


Vanhan roosan värinen PowerPoint-diaesityksen kansikuva, jossa käsinkirjoitusta ja englanninkielinen otsikko The Silent Lesbian, tekijänä Eva Isaksson.

Isaksson, Eva: The Silent Lesbian Activist

Linkki esitykseen


PowerPoint-esityksen kansikuva, jossa violetilla pohjalla kaks vaalean violettia Venus-symbolia toisissaan kiinni. Alla englanninkielinen otsikko Looking Back to Early 1980s: newsletters, photos, notebooks. Tekijänä Eva Isaksson.

Isaksson, Eva: Looking Back to Early 1980s: Newsletters, Photos, Notebooks

Linkki esitykseen


Kansallismuseo: Moninainen menneisyys – Suomen sateenkaarihistoria (2020)

Videolla sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin erikoistunut historiantutkija Riikka Taavetti pohtii historian tulkintojen merkitystä Suomen moninaisen menneisyyden esittämisessä. Minkä takia tiedämme niin vähän suomalaisista historiallisista lhbtiq-henkilöistä? Minkälaisia haasteita historiallisten henkilöiden sukupuolen tai seksuaalisuuden määrittelyyn jälkikäteen liittyy – ja miten kansallinen museo voisi kertoa moninaisemmin Suomen historiasta?

Linkki Youtube-videoon


Kansallismuseo: Suomalaista sateenkaarihistoriaa rakentamassa (2020)

Suomen väestö ja historia on ollut kautta aikojen moninainen. Miksi kuitenkin tunnemme niin vähän sateenkaarihistoriallisesti merkittäviä henkilöitä Suomen historiasta? Vai tarvitseeko meidän edes tuntea?

Suomalaisesta sateenkaarihistoriasta, sen tutkimuksesta ja tutkimukseen liittyvistä haasteista luennoivat sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin erikoistuneet tutkijat Riikka Taavetti Helsingin yliopistosta ja Tuula Juvonen Tampereen yliopistosta.

Luento järjestettiin Kansallismuseon Auditoriossa 11.9.2020 osana Helsinki Pride -viikkoa.

Linkki Youtube-videoon


Kansallismuseon Vankila: Samasukupuolisesta haureudesta tuomitut – homoseksuaalisuuteen kohdistuneen rikoslain historia

Homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista on tullut vuonna 2021 kuluneeksi 50 vuotta. Videolla suomalaisen homoseksuaalisuuden historiasta väitellyt tutkija ja tietokirjailija Sandra Hagman johdattaa videolla homoseksuaalisuuteen kohdistuvan rikoslainsäädännön historiaan entisessä Hämeenlinnan lääninvankilassa.

Vankilassa tulee iholle oikeus olla oma itsensä, miksi emme tunne sateenkaarihistoriaa ja miksi ihmiset piilottelivat niin pitkään omaa seksuaali-identiteettiään. Suomi sai ensimmäisen oman rikoslakinsa vuonna 1894. Tätä ennen käytössä olleessa Ruotsin rikoslaissa ei suoraan kielletty homoseksuaalisia tekoja. Samasukupuolinen haureus oli Suomessa rikos vuodesta 1894 vuoteen 1971, eli liki 80 vuoden ajan.

Videon julkaisu liittyy Hämeenlinnan Vankila -museokohteessa keväällä 2021 avattuun Sandra Hagmanin käsikirjoittamaan näyttelysisältöön homoseksuaalisuuteen kohdistuneesta rikoslaista.

Linkki Youtube-videoon


Kulttuuria kaikille -palvelu ja Seta ry:
Tietoisesti vaiennetut -paneelikeskustelu kehotuskieltolaista

Tallenne 17.5.2016 järjestetystä paneelikeskustelusta, joka käsitteli kehotuskieltoa. Kehotuskielto oli Suomessa voimassa vuodesta 1971 vuoteen 1999. Puhujina Tarja Halonen, Anu Koivunen, Ulf Månsson sekä Pirkko Saisio.


Keskustelu järjestettiin osana Suomi100 Sateenkaaren väreissä -hanketta.

Linkki Youtube-videoon


Rita Paqvalén puolikuvassa pitämässä esitelmää.

Rita Paqvalén: Minoritet i minoritet: från tofslor och vifslor till regnbågsankor

Videolla Rita Paqvalén lähestyy (ruotsiksi) sateenkaarihistoriaa Suomessa ja kysyy minkälaisia jälkiä ruotsinkielinen väestö on jättänyt yhteiseen queerhistoriaamme?

På videon diskuterar Rita Paqvalén om den finländska queerhistorien och om de spår den svenskspråkiga minoriteten i minoriteten har lämnat i den.

Linkki videoon Yle Areenassa


Kasvokuva toimittaja Juuso Pekkisestä.

Juuso Pekkinen: “Ihan tavallisia mukavia ihmisiä” – Transhistoria Suomessa

Juuso Pekkisen keskusteluohjelman jakso 4.10.2021 käsittelee sukupuolen moninaisuuden historiaa Suomessa.

“Suomalaista transhistoriaa on nimitetty ‘näkymättömyyden historiaksi’. Tietoa sukupuolen moninaisuuden historiasta kyllä löytyy, mutta sen on hajallaan ja varsinkin 1900-luvun alkupään historia jäsentyy usein välillisesti: sukupuolinormeista poikkeavien yksilöiden tarinat täytyy kaivaa esimerkiksi lääkärinlausunnoista ja oikeuden pöytäkirjoista.”

Haastateltavina Turun yliopiston mediatutkija ja sukupuolen moninaisuuden historiaa opettava Heidi Kurvinen sekä kulttuurihistorian opiskelija ja Sateenkaarihistorian ystävien hallituksen jäsen Jean Lukkarinen, joka tutki gradussaan transvestismin historiaa.

Linkki jaksoon Yle Areenassa



Museovirasto: Kati Mustola: HLBTQI-maantiede (2016)

Kati Mustolan esitelmä HLBTQI-maantieteestä Kulttuuriympäristön neuvottelupäivillä 2016.

Youtube-linkki videoon


Seta ja Transtukipiste: Meidän historiamme (2014)

Seta ja Transtukipiste (nyk. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus) juhlivat vuonna 2014 juhlavuosiaan. Seta täyttää 40 vuotta ja Transtukipiste 20 vuotta. Juhlavuosien kunniaksi järjestämme Meidän historiamme -seminaarin, jossa on monipuolinen kattaus herkullisia, koskettavia ja hauskoja paloja hlbtiq-ihmisten historiaan Suomessa. Äänessä ovat yhteisön jäsenet, tutkijat ja kulttuurin tekijät.

Youtube-linkki videoon

Trivium podcast, jakso 8: Miten tutkia marginalisoitujen ryhmien historiaa? (2021)

Trivium-blogin podcastin kauden viimeisessä jaksossa Triviumin tutkijat Jenni Kuuliala, Rose-Marie Peake ja Lauri Uusitalo keskustelevat tutkimuksen teosta ja marginalisoitujen ihmisryhmien historian merkityksestä. Mitä annettavaa historiantutkimuksella on nykypäivän ihmisoikeusliikkeelle? Mitä haasteita marginalisoitujen ryhmien tutkimisessa on, ja miten tutkijan oma asennoituminen suhteessa tutkittavaan yhteisöön kenties vaikuttaa asiaan?

Linkki podcastiin


Vinkkaa

Vinkki
Vapaaehtoinen kenttä: voit halutessasi jättää nimesi ja vaikka yhteystietosi, jos haluat meidän ottavan sinuun yhteyttä.
Lyhyt kuvaus ehdottamastasi sisällöstä.
Tällä valintaruudulla torjumme bottien lähettämiä viestejä.