Haluaisitko tehdä opinnäytteen tai muuta tutkimusta sateenkaarihistoriasta? Sateenkaarihistorian tutkimukselle on suuri tarve, sillä marginalisoidut historiat ovat täynnä hiljaisuuksia, joiden tutkiminen tuo esille menneisyyden moninaisuutta. Tällä tutkimustiedolla on usein tärkeä merkitys nykypäivän ihmisille.
Sateenkaarihistorian ystävät on koonnut alle mahdollisia ja toivottavia tutkimusaiheita sekä joitain lähteitä, joista lähteä liikkeelle. Aiheet ovat aakkosjärjestyksessä otsikon mukaan.
Lisää tutkimuskirjallisuutta löydät sateenkaarihistorian tutkimuskirjallisuuden viitelistauksestamme.
Puuttuuko listauksesta jokin olennainen tutkimusaihe tai lähde? Lähetä meille siitä tieto: info@sateenkaarihistoria.fi.
Oletko sateenkaarihistorian tutkija? Liity sateenkaarihistorian tutkijalistalle!
Lista tutkimusaiheista ja -ideoista
1920- ja 30-lukujen radikaali Suomi
Tulenkantajat-ryhmään kuuluneet kirjailijat ja runoilijat haastoivat 1920- ja 1930-luvuilla suomalaista kulttuurielämää. Tulenakantajien parissa oli mahdollista myös varovaisesti kyseenalaistaa vallitsevia seksuaalinormeja. Myös ruotsinkieliset kirjailijat osallistuivat omalta osaltaan aikauden ajatustapojen uudistamiseen.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Järvelä, Juha. 2013. Kaksi maailmaa? Sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925-1939. Jyväskylä Studies in Humanities 206. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5220-4.
Haasjoki, Pauliina. 2009. “Ambivalenssin ”arvoituksellinen sulo”. Hagar Olssonin Silkkimaalaus.” AVAIN – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 3–4 (September): 45–59. https://doi.org/10.30665/av.74777.
Kelosaari, Artemis. 2019. “Jäätikön pojat.” Nuori voima :, no. 3–4: 50–57. https://finna.fi/Record/arto.016705850.
Kuhlefelt, Eva. 2018. Dekadens och queer i Hagar Olssons tidiga prosa. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4515-4.
Mauriala, Vesa. 2005. Uutta aikaa etsimässä: individualismi, moderni ja kulttuurikritiikki tulenkantajien elämässä 1920- ja 1930-luvulla. Helsinki: Gaudeamus. https://finna.fi/Record/fikka.4016003.
Vantti, Marija (2021) Älä koske perhosen siipiin – Uuno Kailaan elämä ja kuolema. Aviador.
1960-luvun suomalainen homoaktivismi
Helsingissä toiminut hippihenkinen Toisen säteen ryhmä on tiettävästi ensimmäinen suomalainen lesbo- ja homojärjestö. Se julkaisi vuonna 1968 lehteä Ihminen ja yhteiskunta – Homo et societas. Vuonna 1969 Suomessa valmistui kahden nuoren miehen rakastumisesta kertova elokuva Oletko sinä…? Samoihin aikoihin ruotsalainen Akro förlaget julkaisi suomeksi teoksen Homosexualistien muistelmia.
Yksi varhaisista aktivisteista oli Jorma Elovaara, mutta keitä muita oli mukana toiminnassa ja mistä he saivat innoituksensa?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Tukholman valtionarkisto/Työväen Arkisto: RFSL:n kokoelmien suomalaiskirjeet.
Lindfors, Jukka. 2006. Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun. Yle Elävä Arkisto.
[Anonyymi] 1960. Homosexualistien muistelmia. Norrköping: Akro-förlaget. https://www.finna.fi/Record/fikka.3419192
Aids Suomessa
Ensimmäinen hiv-positiivinen potilas diagnostisoitiin Suomessa 1983. Miten hi-viruksen leviäminen väestöön 1980-luvulla vaikutti homomiesten elämään? Miten aidsista puhuttiin, miten homoyhteisö toimi tässä tilanteessa, ja miten hiv-positiivisiin ihmisiin suhtauduttiin?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Aids-tukikeskuksen (nyk. Hiv-Point) arkisto Työväen Arkistossa (mm. laaja lehtileikekokoelma)
Huotari, Kari. 1999. Positiivista elämää: HIV-tartunnan saaneiden selviytyminen arjessa. Sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia 2/1999. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://finna.fi/Record/fikka.3874757.
Stålström, Olli (toim.). 1987. Aids asiallisesti. Helsinki: Gaudeamus.
Nikkanen, Hanna, and Antti Järvi. 2014. Karanteeni: kuinka aids saapui Suomeen. Helsinki: Siltala. https://finna.fi/Record/fikka.4193830.
Timppa & Jokke & Saarinen, Saana (toim.) (1992) Aidsin kasvot. Timpan ja Joken tarina. Helsinki: Meikänainen.
Dandyt
Muodikkaat miehet, dandyt, ovat olleet vaaravyöhykkeessä tulla tulkituksi homoseksuaaleiksi – ja joskus he myös ovat olleet sitä.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Barnes, Julian (2020) The Man in the Red Coat. Knopf.
Welling, Heini (1999) Turhamainen mies – narri vai sankari? Nukke- ja pukumuseo, Tampere.
Diakonissalaitos
Diakonissalaitos tarjosi naimattomille säätyläisnaisille mahdollisuuden ammattiin ja toimeentuloon – ja myös mahdollisuuden elää yhdessä muiden naisten kanssa.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Helsingin diakonissalaitoksen arkisto, Kansallisarkisto.
Markkola, Pirjo (2002) Synti ja siveys: naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860–1920.
Vaalas, Pauli (1975) Diakonissa Hia Björkenheimin elämä. Kirjapaja.
Vicinus, Martha (1985) Independent women. Work and community for single women 1850–1920. The University of Chicago Press.
Wirén, E. (1927) Lina Snellman: elämäkerta.
Elokuvat ja televisio
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Kangasniemi, Hanna. 1989. “Toinen nainen: lesbouden representaatio elokuvassa Jäähyväiset.” Naistutkimus – Kvinnoforskning, no. 4: 4–16. https://finna.fi/Record/arto.012482169.
Russo, Vito. 1989. The Celluloid Closet: Homosexuality in the Movies.
Eläintensuojelu
Moninainen hyväntekeväisyys katsottiin 1800-luvulla naisille sopivaksi toiminnaksi.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Pohls, Maritta: Ullner, Constance. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
Esoteria
Perinteisen kristillisen maailmankatsomuksen vaihtoehdoksi nousi 1900-luvun taitteessa monenlaisia vaihtoehtoisia spiritualismin ja henkisyyden muotoja. Nämä kiehtoivat monia sellaisia naisia ja miehiä, jotka hakeutuivat suhteisiin samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Leskelä-Kärki, Maarit & Harmainen, Antti (toim.). 2021. Uuden etsijät: salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880–1930. Teos.
Mahlamäki, Tiina & Kokkinen, Nina (toim.). 2020. Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa. Vastapaino.
Välimäki, Susanna: Moberg, Ida. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 17.8.2022)
Fetissi-, kinky-, ja BDSM-toiminta
Suomessa on toiminut erilaisia fetisseistä sekä kinky- ja BDSM-kulttuurista kiinnostuneille ihmisille toimintaa järjestäviä ryhmittymiä ja järjestöjä. Tämä toiminta on tarjonnut moninaisille ihmisille mahdollisuuksia tutkia oman seksuaalisuutensa ja sukupuolensa ulottuvuuksia. Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat näkyneet eri järjestöjen toiminnassa? Millaisia mahdollisuuksia toiminta on tarjonnut oman identiteetin etsimiseen?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Kauppinen, Antti. 2016. MSC Finland Tom’s Club: neljäkymmentä vuotta historiaa. Helsinki: MSC Finland Tom’s Club. https://finna.fi/Record/fikka.4252619.
Pohtinen, Johanna 2012. “Ei yhtä arkista kuin maksalaatikko” : kinky seksuaalisuus ja arki. Kansantieteen pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://www.finna.fi/Record/utu.9915649915405971.
Liski, Taru 2011. Kinkybileet – ketä kiinnostaa? : Alakulttuuritapahtuman tuottamisen ominaispiirteet ja haasteet. AMK-opinnäytetyö. https://www.finna.fi/Record/theseus_humak.10024_28793.
Isänmaallinen Suomi
Koti, uskonto ja isänmaa velvoittivat suomalaisia kohti heteroseksuaalista perhe-elämää. Kiinnostavaa kyllä, samaan aikaan esimerkiksi armeija ja Lotta Svärd -järjestö tarjosivat mahdollisuuksia myös homoseksuaalisuuden toteuttamiselle.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Hilvo, Sami (2010) Viinakortti. Helsinki: Tammi.
Turpeinen, Tapio. 1995. Tapaus Into Auer. Tammi.
Järjestöhistoria
Keskusteluseura Psyke ja Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ovat Suomen ensimmäiset rekisteröidyt sateenkaariyhdistykset. Millaisia tavoitteita nämä järjestöt ajoivat? Miten ne erosivat toisistaan? Keitä niihin kuului? Millaista oli niiden paikallisosastojen toiminta eri puolilla maata: Turun Päivänkakkaroissa, Vaasan Feniksissä, Tampereen Vagabondissa ja Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Oulun tai Rovaniemen toimipisteissä? Miten järjestöjen rahoitus ja sen saatavuus on muokannut järjestöjen toimintaa?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Setan ja joidenkin paikallisjärjestöjen (Tampere ja Helsinki) arkistot Työväen Arkistossa
Hautanen, Tarja. 2005. Yksityistilaisuus: turkulaisten homojen ja lesbojen kulttuurihistoriaa. Seta-julkaisuja 18. Helsinki/Turku: Seksuaalinen tasavertaisuus ; Psyke, Turun alueosasto. https://finna.fi/Record/fikka.4023125.
Hiltunen, Pekka (2016) Onni. WSOY.
Kauppinen, Antti. 2016. MSC Finland Tom’s Club: neljäkymmentä vuotta historiaa. Helsinki: MSC Finland Tom’s Club. https://finna.fi/Record/fikka.4252619.
Manner, Ilse. 2002. “Ennen näkymättömät – naisaktivistien toimintakokemuksia Setan alkuajoilta.” Yhteiskuntapolitiikan laitos, Joensuun yliopisto. http://www.finnqueer.net/pdf/Ennen_nakymattomat.pdf.
Pirttijärvi, Anssi. 2011. “Asiallisen tiedon antaja: Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry. 1974-1981.” Pro gradu -tutkielma, Politiikan tutkimuksen laitos, Turun yliopisto. http://www.finnqueer.net/pdf/Asiallisen_tiedon_antaja.pdf.
Saarinen, Terhi. 1991. Suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittiset strategiat: vastarinnan mahdollisuudet ja rajat. Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto. http://www.sappho.net/ts/.
Järjestöhistoria – sukupuolivähemmistöt
Ensimmäisten sateenkaariyhdistysten Setan ja Psyken alaisuudessa on toiminut sukupuolivähemmistöjen omia ryhmiä ja ryhmittymiä, joista on myöhemmin kehittynyt myös omia järjestöjään. Tämän lisäksi sukupuoleltaan ja sukupuolen ilmaisultaan moninaiset ihmiset ovat perustaneet aktiivisesti 1980- ja 1990-luvuilta alkaen omia etujaan ajavia järjestöjä. Millaisia ryhmittymien ja sateenkaarijärjestöjen väliset suhteet olivat? Millaista toiminta sukupuolivähemmistöjen omissa järjestöissä ja ryhmissä esim. Jasmin Clubissa, Trasekissa, Transtukipisteessä, Dreamwear Clubissa ja Trans ry:ssä on ollut?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Bremer, Pirkkoliisa 1991. Mikä on Trasek, Mikä on Transseksuaali? Seksuaalinen tasavertaisuus ry. https://www.finna.fi/Record/jykdok.369837.
Leinonen, Eeva-Kaisa 2003. Elämä transvestiittina. Osa-aikatytön ulostuloprosessi. Valtiotieteen pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://www.dreamwearclub.net/_files/ugd/a46a93_2087ba56aff34df98c1fe3fcb852c475.pdf.
Lukkarinen, Jean 2021. Kirjeenvaihtoa, vertaistukea ja vaikutustoimintaa. Dreamwear Club ry, sukupuolivähemmistöjen toimijuus ja toiminnan tilat Suomessa vuosina 1990-2011. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/152625.
Suhonen, Sami 2007. Transsukupuolisuuden näkymätön historia. Teoksessa Sateenkaari-Suomi, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Helsinki: Like. https://www.finna.fi/Record/3amk.58163.
Wickman, Jan 2001. Transgender politics : the construction and deconstruction of binary gender in the Finnish transgender community. Turku: Åbo Akademi University Press. https://www.finna.fi/Record/ekk.993381084006250.
Kartanoelämä
Varakkaat aateliset ja yrittäjät ovat voineet viettää kartanoissaan turvattua elämää myös silloin, kun he eivät ole noudattaneet oman aikansa heteronormatiivisia konventioita.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Koskinen, Esa (2005) Kullalla kirjailtu elämä : kamariherra Hjalmar Linder 1862-1921. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät.
Mann, Klaus (1983) Pako pohjoiseen. Helsinki: Otava. / (1934) Flucht in den Norden. Amsterdam: Querido Verlag.
Steinby, Torsten (1979) Amos Anderson. Föreningen Konstsamfundets publikationsserie II. Esbo.
Kuvataiteen maailma
Taiteilijoille sallittiin usein erivapauksia suhteessa vallitseviin sukupuoli- ja seksuaalinormeihin – näin myös kuvataiteilijoille. Monet heistä viettivät pitkiä ajanjaksoja eurooppalaisissa suurkaupungeissa paitsi opiskellen, myös paikallisiin seksuaalisiin alakulttuureihin asettuen.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Kalha, Harri. 2005. Tapaus Magnus Enckell. Historiallisia tutkimuksia 227. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kihlman, Asta. 2018. Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C: Scripta lingua Fennica edita 457. Turun yliopisto.
Tihinen, Juha-Heikki. 2008. Halun häilyvät rajat : Magnus Enckellin maalausten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien representaatioista ja itsen luomisesta. Taidehistorian seura.
Kylpylät ja lepokodit
Varakkailla ihmisillä saattoi olla käytössään oma kesähuvila, mutta 1800-luvulla oli myös tavallista, että varsinkin perheettömät ihmiset viettivät lomiaan hoitaen liikarasitusta ja terveyttään kylpylöissä ja lepokodeissa. Niissä oli mahdollista viettää myös vilkasta seuraelämää, ja varsinkin ulkomailla yhdistää lomailuun myös homoseksuaalisia huvituksia.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Malmberg, Aino (1903) Ystävyyttä. Novelli teoksessa Totta ja leikkiä (1903). Kustannusosakeyhtiö Otava. Linkki e-kirjaan.
Paqvalén, Rita. 2021. Queera minnen: essäer om tystnad, längtan och motstånd. Helsingfors: Schildts & Söderströms.
Markkanen, Kristiina & Virtanen, Leena (2021) Wivi ja Hanna. Atena.
Liikunta ja urheilu
Liikunta ja urheilu on mahdollistanut sekä homoseksuaalisten tunteiden väistämisen että homososiaalisten yhteisöjen rakentamisen yhdessä muiden samanmielisten naisten ja miesten kanssa. Miten binäärisesti sukupuolitettujen naisten ja miesten kokemukset liikunnasta tai yksilö- ja joukkuelajeista eroavat toisistaan?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Kari, Kaarina. 1978. Haltin valloitus. Kisakalliosäätiö.
Kokko, Marja, ed. 2002. Naisten kaupunki. Jyväskylä: Atena. https://www.finna.fi/Record/fikka.3948012.
Naisasialiike
Naisasialiike on tarjonnut naisille mahdollisuuden toimia yhdessä naisten aseman kohentamiseksi – ja mahdollisuuden tutustua toisiin samanhenkisiin naisiin.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
von Alftan, Märta (1966) Seitsemän vuosikymmentä. Naisasialiitto Unionin historiaa. Kirjayhtymä.
Andersson, Irene, Eva Borgström, and Hanna Markusson Winkvist, eds. 2018. Den kvinnliga tvåsamhetens frirum: kvinnopar i kvinnorörelsen 1890-1960. Första upplagan. Stockholm: Appell förlag. https://finna.fi/Record/fikka.5475210.
Hagner, Minna & Försti Teija (2006) Suffragettien sisaret. Naisasialiitto Unioni.
Juvonen, Tuula. 1994. “Malminkadun bolaagissa on jotain hullusti : naisten rakkaussuhteista vuosisadan vaihteessa.” 1994. https://www.doria.fi/handle/10024/75275.
Juvonen, Tuula. 1995. Sukupuoli ja halu Hilda Käkikosken kirjeenvaihdossa ja päiväkirjoissa. Tasa-arvojulkaisuja, Naistutkimusraportteja 1994, 1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö : Tasa-arvovaltuutetun toimisto [jakaja].
Puro, Laura & Lundell-Reinilä, Hanna (2020) Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät: suomalaisten naisten koulutuksen ja Konkordia-liiton historia. Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Musiikin maailma
Taiteilijoille sallittiin usein erivapauksia suhteessa vallitseviin sukupuoli- ja seksuaalinormeihin – näin myös säveltäjille, muusikoille ja laulajille. Miten ammatilliset verkostot ovat kannatelleet sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaisia toimijoita? Näkyykö – ja jos niin miten – sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus heidän urassaan ja töissään?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Rimpiläinen, Tuomas. 2015. Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita Suomesta. Helsinki: Gummerus. https://finna.fi/Record/fikka.4220661.
Välimäki, Susanna: Moberg, Ida. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
Välimäki, Susanna: Tschetschulin, Agnes. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
Välimäki, Susanna: Wanne, Kerttu. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997.
Musikaalit
Tampereen POP-teatterin Suomessa esittämä biseksuaalisuutta ja alastomuutta tematisoiva Hair-musikaali oli varsin kumouksellinen teko aikana, jolloin homoseksuaaliset teot olivat vielä rikollisia.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Paukku, Reijo (2009) Hippimusikaali Hair ja Tampereen Popteatterin tarina.
http://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/hair/
Trötschkes, Rita. 2013. Suomen Hair-sensaatio vuonna 1969. Yle.
Nuorten ja opiskelijoiden sateenkaariaktivismi
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Lehtonen, Jukka. 2014. “Muistot ja ajallisuus – Setan nuorten toiminta muutoksessa. 44–57.” SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti 8 (1–2): 44–57. https://journal.fi/sqs/article/view/49716.
Taavetti, Riikka. 2015. ”Olis Siistiä, Jos Ei Tarttis Määritellä…” Kuriton Ja Tavallinen Sateenkaarinuoruus. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, Verkkojulkaisuja 81. Hybridit & Seta, Seta-Julkaisuja 24. Helsinki. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/hyvinvoiva_sateenkaarinuori.pdf.
Opettajaseminaarit
Opettajaseminaarit tarjosivat naisille ja miehille mahdollisuuden kouluttautua arvostettuun ammattiin – ja tutustua muihin samanmielisiin naisiin ja miehiin.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Paqvalén, Rita (2021) Queera minnen: essäer om tystnad, längtan och motstånd. Helsingfors: Schildts & Söderströms.
Setälä, Helmi (1912) Isa Asp. Nuoren pohjalaisen ruoilijaneidon elämäntarina. Helsinki: Otava.
Vicinus, Martha (1985) Independent women. Work and community for single women 1850–1920. The University of Chicago Press.
Opintomatkat
Opintomatkat oli 1800-luvulla merkittävä tapa hankkia koulutusta ja uusia vaikutteita, ja tällaisia matkoja myös rahoitettiin monien alojen uranuurtajille sekä taiteilijoille. Vaikutteita saatiin myös Suomea vapaamielisemmästä sukupuolielämästä.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Pride ja Vapautuspäivät
Pridea edelsi Suomessa Vapautuspäivät, joihin otettiin mallia Ruotsista. Mistä vaikutteet ja kimmokkeet toimintaan tulivat? Ketkä olivat mukana luomassa liikettä? Paikallisen vapautuspäiväliikkeen historialla on merkitystä, kun keskustellaan Priden merkityksistä nykypäivänä.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Gardell, Jonas. 2021. Ett lyckligare år. Stockholm: Norstedts.
Seksuaalipakolaisuus
Homoseksuaalista elämää oli usein helpompi toteuttaa muualla kuin kotimaassa. Tämä siivitti osaltaan myös siirtolaisuutta. 1940-luvulta eteenpäin, kun homoseksuaaliset teot olivat vielä rikollisia Suomessa mutta laillisia Ruotsissa ja Tanskassa, monet muuttivat “seksuaalipakolaisina” näihin maihin voidakseen elää homoseksuaalista elämää avoimemmin kuin mitä se olisi ollut tuolloin Suomessa mahdollista. Millaista näiden seksuaalipakolaisten elämä oli?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Hyttinen, Elsi. n.d. Miesten kanssa kulkevat miehet. Junapummikuvaukset, 1910-luku ja queer.” niin & näin.
Mazarella, Merete (2022) Violetti hetki. Tammi.
Nuutinen, Olli (1995) Kommentteja kahteen elämään. Helsinki: Tammi.
Sukupuolenkorjaus ja translaki
Erilaiset lainsäädännöt ja kirurgisten tekniikoiden kehittyminen ovat vaikuttaneet sukupuolenkorjauksen saatavuuteen Suomessa niin juridisesti kuin kirurgisestikin. Miten lakien muuttuminen ja kirurgisten tekniikoiden kehittyminen ovat vaikuttaneet sukupuolenkorjauksen saatavuuteen Suomessa? Miten asenteet sosiaalista, kirurgista ja juridista sukupuolenkorjausta kohtaan ovat muuttuneet suomalaisessa yhteiskunnassa? Miten lainsäädäntöä ja sukupuolenkorjauksen saatavuutta on pyritty muuttamaan eri aikoina?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Järviö, Nina 2018. Polkuja suomalaiseen tasa-arvoon? : kansalaistoiminta, Tahdon2013 ja translaki. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://www.finna.fi/Record/ekk.994291333206250.
Parhi, Katariina 2018. Born to be deviant : histories of the diagnosis of psychopathy in Finland. Aate- ja oppihistorian väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto.https://www.finna.fi/Record/uef.9914961561805966.
Rastas, Merja 1992. Oikeus oman identiteetin mukaiseen elämään? Tutkimus transseksuaalien elämästä ja asemasta Suomessa. Helsinki: VAPK-Kustannus. https://www.finna.fi/Record/3amk.29159.
Wickman, Jan 2001. Transgender politics : the construction and deconstruction of binary gender in the Finnish transgender community. Turku: Åbo Akademi University Press. https://www.finna.fi/Record/ekk.993381084006250.
Teatterin maailma
Taiteilijoille sallittiin usein erivapauksia suhteessa vallitseviin sukupuoli- ja seksuaalinormeihin – näin myös näyttelijöille. Teatterimaailma onkin tarjonnut pako- ja suojapaikan monelle lesbolle ja homolle. Miten heihin on suhtauduttu työtovereina, millaisia rooleja he ovat sittäneet, ja miten yleisö on ottanut heidät vastaan?
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Bandler, Vivica & Backström, Carita (1992) Adressaten okänd. Esbo: Schildts. / Vastaanottaja tuntematon. Helsinki: Otava.
Camp! Taipuisaa-teatteria. 2009. https://www.teatterimuseo.fi/fi/Camp-Taipuisaa-teatteria
Paavolainen, Pentti (2014) Nuori Bergbom. Kaarlo Bergbomin elämä ja työ. I, 1843–1872. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. Saatavilla verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42632
Paavolainen, Pentti (2016) Arkadian arki : Kaarlo Bergbomin elämä ja työ. II, 1872-1887. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. Saatavilla verkoss: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165310
Paavolainen, Pentti (2018) Kriisit ja kaipuu : Kaarlo Bergbomin elämä ja työ. III, 1888-1906. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. Saatavilla verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234787
Kalemaa, Kalevi (2006) Rouva Diiva ja herra Finaali – Teatterikaskuja viidessä näytöksessä. Like.
Saarikoski, Tuula (2002) Elämä Tarmo Mannina. Helsinki: Tammi.
Yhteisöjen muodostuminen
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Juvonen, Tuula. 2022. Becoming a lesbian at lesbian and gay dance parties: Lesboratories as affective spaces. Teoksessa Marjo Kolehmainen, Kinneret Lahad & Annukka Lahti (toim.) Affective Intimacies. Manchester University Press.
Juvonen, Tuula. 2022. Making Lesbian Spaces. Teoksessa Hellesund, Tone & Jordåen, Runar & Munch-Møller, Marthe Glad & Dag Hundstad (toim.) Skeiv lokalhistorie – Queer local history.
Melanko, Valdemar, and Oras Tynkkynen. 2012. Puistohomot: raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1376. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://finna.fi/Record/fikka.4160533.
Minetti, Mika. 2012. Hiekkalaatikkojengi. Minetti Works.
Paavilainen, Gekko (2020) Yksisarvinen. ntamo.
Saarinen, Terhi. 1994. Alussa oli Kellari: viisi helsinkiläistä lesbotarinaa. Seta-julkaisut 1. Helsinki: Seksuaalinen tasavertaisuus SETA. https://finna.fi/Record/fikka.3632358.
Saloheimo, Anukatariina, and Vilma Puttonen, eds. 2021. Vaatteista aatteiksi: Dreamwear Club DwC ry 1996–2021. Helsinki: Dreamwear Club DwC ry. https://07e281e0-6f83-4c90-8251-7d7054ba5bc3.filesusr.com/ugd/ee66a1_41837f73cae648aab471d0b56e98b034.pdf.
Valoaalto, Kaarina (1986) Huono iho. Helsinki: Otava.
Vinkkaa sisältöä
Puuttuuko listauksesta jokin olennainen tutkimusaihe tai lähde? Lähetä meille siitä tieto: info@sateenkaarihistoria.fi.