Setan perustajajäsen Martin Schreckin (1947–2021) sekä niin ikään Setan varhaisvaiheissa keskeisenä toimijana mukana olleen Seppo Kivistön (1950–1987) aktivismia ja henkilökohtaista materiaalia sisältävä arkisto on järjestetty ja luetteloitu tutkijoiden käyttöön Työväen Arkistossa.
Transihmisten historiaa ei ole mitenkään yksinkertaista tutkia. Mitä kauemmaksi menneisyyteen mennään, sitä haastavampi asia on. Toisaalta näin on kaikessa historiantutkimuksessa – lähteet ovat väistämättä rajallisia ja kertovat usein vain yhden puolen tarinaa.
Suomessa ei ole koskaan tutkittu romaneita, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tällä hetkellä näyttää kuin heitä ei olisi olemassa tai koskaan ollutkaan olemassa Suomessa. Näin on haluttu asian olevan myös romaniyhteisössä, jossa asiasta ei mielellään puhuta. Kirjoitus jakaa lukijoille näkökulmia ja tietoa hlbtiq-romanien historiasta sekä käy samalla lyhyesti läpi sitä, kuinka identiteetti tabuineen liittyy vahvasti kulttuurilliseen identiteettiin ja arvomaailmaan romaniyhteisössä.
Seison museon varastossa kädessäni röyhelöpaita, joka kuului edesmenneelle henkilölle. Katsomme museon tutkijan kanssa paitaa ja mietimme, miten saisimme siitä parhaan mahdollisen kuvan. Paita on ostettu niin sanotusti naisten osastolta, mutta… Lue lisää »Transvestiitti vai henkilö, jolla on hame?
Reidar Särestöniemi (1925–1981) tunnetaan “värien alkemistina”. Loisteliaan hehkuvat luontokuvaukset, lappilaisen maiseman tulkinnat, mielikuvituksekkaat eläinhahmot ja rohkean kokeileva materiaalien, värien ja tekniikoiden käyttö – kaikki nämä ovat Särestöniemen taiteelle tyypillisiä piirteitä, joiden takia hän aikanaan erottui omintakeisuudellaan.
Saatamme edelleen törmätä ajatukseen, että 1800-luvun säätyläisnaisten välisen homoseksuaalisuuden esiin nostamisessa olisi yhä jotain sopimatonta tai loukkaavaa. Naissuhteiden olemassaolon mahdollisuuden tunnustaminen antaa kuitenkin vihdoin myös nykypäivän naispareille takaisin sen historian, joka heiltä on niin pitkään ollut kadoksissa.
