Tietoarkiston aineistoilla voi tutkia sateenkaarihistoriaa sotienjälkeisestä Suomesta nykypäivään

Kaksi kirjaa pöydällä: Rakkauden monet kasvot (toimittaneet Sievers ja Stålström) sekä Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia (kirjoittanut Tuula Juvonen).

Yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen arkistointiin erikoistuneeseen Tietoarkistoon on vuosien varrella kerrytetty kattava joukko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsitteleviä tutkimusaineistoja. Aihepiirin tutkimiseen on saatavilla digitaaliseen muotoon tallennettuna niin kirjoitus-, haastattelu- kuin kyselytutkimuksia. Ajallisesti nämä aineistot mahdollistavat aiheen tutkimisen toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa.

Sateenkaariaiheisia aineistoja voi etsiä Tietoarkiston teemasivuilta <https://www.fsd.tuni.fi/fi/aineistot/teemoittain/sukupuolen-moninaisuus-lhbtiq-ja-sateenkaarihistoria/> ja Aila-palvelun <https://services.fsd.uta.fi/catalogue/index> hakutoimintoja käyttäen. Aineistoista osa on saatavissa opiskelu-, opetus ja tutkimuskäyttöön, osa vain tutkimuskäyttöön, ja jotkin vain erillisellä luvalla. Jotkin aineistot ovat kaikkien käytettävissä ilman rekisteröitymistä. Kuten kaikki Tietoarkiston aineistot myös kirjoitusaineistot on minimoitu, eikä niistä voi tunnistaa kirjoituksissa mainittuja muita henkilöitä.

Tietoarkistossa on Suomen vanhin laaja seksuaalivähemmistökysely

Vuosina 1982–1983 kerätty Homoseksuaalien elämäntapa ja elinolot -kysely on ensimmäinen Suomessa tehty laaja määrällinen kyselytutkimus seksuaalivähemmistöön kuuluville ihmisille. Harvinaislaatuiseen kyselyyn on vastannut yli tuhat itsensä homo- tai biseksuaaliksi määrittelevää suomalaista. Muita vanhimpia yksinomaan seksuaalivähemmistöille suunnattuja kyselydatoja ovat Helsingin Sanomien homoseksuaalisuutta käsittelevä kysely vuodelta 2001 (FSD1253) ja vuonna 2003 kerätty seksuaalivähemmistöjä työelämässä käsittelevä kyselyaineisto (FSD2796).

Tietoarkiston vanhin laadullinen tutkimusaineisto sateenkaarihistoriasta on dosentti Tuula Juvosen keräämä haastatteluaineisto Homoseksuaalisuus Suomessa 1940- ja 1960-luvuilla (FSD2291), joka käsittelee suomalaisten suhtautumista homoseksuaalisuuteen sota-ajan jälkeen. Haastateltavina oli seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä tai heidän läheisiään.

Tuoreempia tutkimusaineistoja ovat esimerkiksi Hyvinvoiva sateenkaarinuori 2013 (FSD2924), joka on kysely Suomessa asuvien LHBTIQ-nuorten ja -aikuisten hyvinvoinnista sekä kirjoitusaineisto Sateenkaarinuorena ennen ja nyt 2014 (FSD3020), jossa suomalaiset kertovat omakohtaisia kokemuksia nuoruudestaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvana.

Väestötason kyselyistä voi myös tutkia sateenkaarielämää

Kannattaa muistaa, että kaikkia suomalaisia koskevat kyselyt voivat sisältää yksittäisiä LHBTIQ-aiheisia kysymyksiä. Tietoarkiston aineistojen valossa ennen 2000-lukua homoseksuaalisuutta koskevia kysymyksiä väestötasolla kerätyistä kyselyistä löytyy vähän, mutta niiden määrä lisääntyy 2000-luvulle tultaessa. Kyselyissä on oltu yleisimmin kiinnostuneita väestön asenteista homoseksuaaleihin ihmisiin ja heidän oikeuksiinsa. Vanhin Tietoarkiston aineisto, jossa on kysytty väestön suhtautumista seksuaalivähemmistöihin, on Suomalainen seksi -kysely vuodelta 1971. Siinä tiedusteltiin, tulisiko homoseksuaalisuutta rajoittaa viranomaistoiminnan kautta. Vaikka vuoden 1971 kysely koski seksiä, ensimmäisen kerran varsinaisia homoseksuaalisia seksikokemuksia kysyttiin vasta vuoden 1992 Suomalainen seksi -kyselyssä (FSD1243).

Pisimmän ajan suomalaisten suhtautumista homoseksuaaleihin ovat säännöllisesti mitanneet European Values Study (EVS) -aineistot, joissa on kysytty vuodesta 1996 lähtien, haluaako homoseksuaaleja naapureikseen ja kuinka hyväksyttävää homoseksuaalisuus on. Vastausten perusteella ihmisten suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on muuttunut hyväksyvämmäksi viimeisen 20 vuoden aikana.

Seuraavassa on muutamia kysymyksiä homoseksuaalisuudesta, joita on esitetty vanhimmissa väestökyselyissä.

Koululaiset ja Eurooppa 1993 (FSD1146), kysymys q19_4:
Ympyröi ihmisryhmistä kaikki ne, joita sinä et voisi hyväksyä omaksi naapuriksesi missään tapauksessa? Homoseksuaalit

Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin 1996 (FSD1111), kysymys q30_23:
Homoseksuaalit ovat yhtä hyviä ihmisiä kuin ketkä tahansa

Perhebarometri 1997: suomalaisten perhekäsitykset (FSD1179), kysymys q23_8:
Mitkä seuraavista vaihtoehdoista mielestänne ovat perheitä? Yhdessä asuva pariskunta samaa sukupuolta.

Suomen Keskustan sisäinen päätöksenteko 2001 (FSD2376), kysymys k19x9:
Miten suhtaudutte seuraaviin asioihin: Ns. homosuhteiden rekisteröinti

Kirkkomonitor 2002 (FSD2032), kysymys q5_15:
Moraalisesti väärin: Homoseksuaalinen sukupuolisuhde

Uusimmissa arkistoitavissa aineistoissa, niin laadullisissa kuin määrällisissäkin, käsitellään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sisällöllisesti enemmän.  Sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon kyselyissä aiempaa useammin, ja monet kyselyt – vaalikyselyistä kirkon tutkimuskeskuksen kyselyihin – sisältävät kysymyksiä moninaisen seksuaalisuuden ja sukupuolen teemoista. Tosin kuten aiemminkin, keskiössä on usein homoseksuaalisuus muiden LHBTIQ-ilmiöiden jäädessä vähemmälle huomiolle.

Sateenkaariaineistoja ei usein vaivaa vastaajakato

Huomionarvoista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatuissa tutkimuksissa on runsas vastaajien määrä. Vuonna 2014 Suomen kirjallisuuden seuran (SKS) keräämään Sateenkaarinuorena nyt ja ennen -kirjoitusaineistoon on vastannut 131 vastaajaa. Homoseksuaalien elämäntapa ja elinolot -kyselyyn vastasi 1051 ja vuonna 2013 kerättyyn Hyvinvoiva sateenkaarinuori -kyselyyn 2503 vastaajaa. Molemmat kerättiin vapaasti jaetulla keruukutsulla. Lukuja voidaan pitää vähemmistön lukumäärään suhteutettuna runsaina. Voi ajatella, että vähemmistöillä on tarve ja halu tulla tunnustetuiksi ja näkyviksi, myös tutkimuskentällä.

Annika Valaranta
Tietopalveluasiantuntija, Tietoarkisto

Sateenkaarihistorian ystävien kirjoituksia on verkkolehti, jota Sateenkaarihistorian ystävät ry julkaisee osoitteessa sateenkaarihistoria.fi/verkkolehti.

Lisätiedot, ohjeet tekstien tarjoamiseen sekä yleiset kirjoittajaohjeet löydät täältä.