Ensimmäiset Leimautumisbileet
Muistatko ”Homojen ja heterojen yhteisen nappoillan”? Legendaariset Leimautumisbileet eli Leimarit järjestettiin 80-luvulla myös tällä nimellä. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn julkaisemassa Aviisi-lehdessä numerossa 16/1987 esiteltiin Yo-talolla järjestettäviä tapahtumia. Keskiviikon 25.11.1987 ohjelmasta kerrottiin seuraavaa:
”Yksi järjestäytyneen poliisivaltion suurimpia vääryyksiä on se, että homoja ja heteroita ei erota ulkonäön perusteella. Asiantilaan on saatava korjaus! TAMY yrittää osaltaan helpottaa tilannetta järjestämällä pirskeet, joissa kukin osanottaja leimataan joko homoksi, heteroksi tai biseksuaaliksi. Siltä varalta että leimaus ei jostain syystä onnistukaan sataprosenttisesti, TAMY voi vain valittaen todeta yrittäneensä parhaansa. Illan kuluessa tarjoillaan hauskaa ja tekopirteätä ohjelmaa sekä musikaalisia esityksiä: helsinkiläinen kimmabändi THIRD yllättää debyyttikeikallaan ja tamperelainen jätkäbändi THE EASTERN RED BEAT lupaa idän hyytävää biittiä, myös ensimmäistä kertaa Suomessa!”.
Kuten Aviisi tiesi kertoa, bileissä vieraat saivat lipunmyynnin yhteydessä leimata itsensä tarjolla olevilla leimasimilla. Vagabondi ry:n, nykyisin Pirkanmaan SETA – Sinuiksi ry, julkaiseman Bondi-lehden numerossa 4/1987 nimimerkki Kyllikki kirjoitti käynnistään juhlissa, jotka olivat ”ensimmäiset laatuaan Tampereella”. Hän kertoi homojen ja heteroiden yhteisessä peli- ja saunaillassa olleen parisataa vierasta. Ehkäpä joukkoa olisi ollut sankemmin, jos Leimautumisbileet, joiden nimeä Kyllikki piti hauskahkona, olisi järjestetty keskiviikon sijaan viikonloppuna. Aviisissa mainittujen homo- hetero- ja biseksuaalileimojen lisäksi Kyllikki kertoo ovella olleen tarjolla muun muassa floorafiili- ja runkkarileimoja. Esiintyjistä kirjoittaessaan Kyllikki mainitsi Aviisissakin esiteltyjen yhtyeiden lisäksi myös Sami Lindbergin. Muutakin ohjelmaa Kyllikki muisteli: Turvaseksisaluunassa oli ehkäisyvälineitä ja siellä sai katsella turvaseksivideota.
Toisen kerran bileet järjestettiin Tampereella seuraavana vuonna Leimautumispäivien eli nuorten ja opiskelevien homojen ja lesbojen valtakunnallisen tapaamisen iltajuhlana. Helmikuussa 1988 järjestetyille Leimautumispäiville, joiden ohjelmaan sisältyi muun muassa luentoja ja keskustelua, osallistui yli 700 ihmistä. Leimautumisbileiden liput myytiin loppuun.
Leimareiden pitkä historia
Vuodesta 1991 lähtien Leimareita on järjestetty Tampereella, koronavuotta 2021 lukuun ottamatta, katkeamattomasti. Aluksi bileet järjestettiin kerran vuodessa ja myöhemmin jopa kahdeksan tai yhdeksän kertaa vuodessa. Pirkanmaan SETA – Sinuiksi ry käyttää tapahtumasta saatuja tuottoja sosiaalipalveluiden ja ihmisoikeustyön toteuttamiseen. Järjestö haluaa tapahtumilla tarjota sateenkaari-ihmisille mahdollisuuden turvalliseen yhdessäoloon.
Vuosien varrella Leimareiden ohjelmana on nähty niin teatteria, dragia, stand up -komiikkaa, iskelmäartisteja, bändejä kuin satubalettiakin. Asiakkaiden iloksi on järjestetty myös arpajaisia ja pukukilpailuja. Kun Sinuiksi ry tiedottaa Leimareista, on mukana toisinaan huomio siitä, ettei kyseessä ole harras tilaisuus, jossa toitotetaan yleviä arvoja ja katsellaan dioja. Historian ensimmäisten Leimautumisbileiden kohdalla asia oli kuitenkin ainakin osittain toisin: Nimimerkki Kyllikki kertoi, että vuoden 1987 bileissä bändien esiintymisten välissä katseltiin eroottisia dioja.
Vuosi toisensa jälkeen järjestettävät tapahtumat edustavat aineetonta kulttuuriperintöä; tapoja ja niihin kiinnittyviä arvoja välitetään perinteeksi muodostuneissa tapahtumissa yhteisöllisesti. Leimareista voi lukea Elävän perinnön wikiluettelosta, jossa yhteisöt voivat esitellä itselleen merkityksellistä kulttuuriperintöä.
Talleta Leimarit-muistosi museoon
Leimarit on tunnettu, vakiintunut ja monelle ihmiselle merkityksellinen tapahtuma, mutta museoon asti Leimareista kertovaa materiaalia on päätynyt vähän. Työväenmuseo Werstas tallentaa esineitä ja kuvia, jotka kertovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämästä. Olemme kiinnostuneita myös juhlista, kokoontumisista ja yhteisöllisistä ajanviettotavoista. Etsimme nyt kokoelmiimme Leimareista kertovaa aineistoa.
Onko sinulla, jokin esine tai kuva, joka voisi sopia kokoelmaamme? Esineen tai kuvan arvoa ei määrittele sen ikä tai ulkonäkö, vaan se, mistä se kertoo. Millaisia muistoja sinulla on Leimareiden 37-vuotisen historian varrelta? Haluaisitko tallentaa jonkin niistä museoon? Kiinnostava esine tai kuva voisikin olla sellainen, joka kertoo jotain yhteisöllisyydestä tai yhteisön merkityksestä. Oletko käynyt Leimareissa tietyn ystäväporukan kanssa, tai ehkäpä löytänyt juhlista samanhenkisiä ihmisiä? Oletko kenties ollut vapaaehtoisena lipunmyyjänä tai leimaamassa sisääntulijoita? Onko bilepukeutuminen ollut sinulle itseilmaisun keino? Onko takavuosien asuja tallella tai onko niistä kuvia?
Kaikista lahjoituksista tehdään kirjallinen sopimus, jossa sovitaan aineiston käyttöehdoista ja määritellään, kuinka julkinen esineeseen tai kuvaan liittyvä tarina on. Huolehdimme kuvissa esiintyvien ihmisten yksityisyydensuojasta. Työväenmuseo Werstas on sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tallentamisen valtakunnallinen vastuumuseo Suomessa. Haluamme olla osaltamme varmistamassa, että historian ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tallennus on moniäänistä.
Keruu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Juhlivat yhteisöt -hanketta. Hankkeessa on tallennettu myös Kuurojen kulttuuripäivien ja työväen vapun kulttuuriperintöä.
Lisätietoja esineiden ja kuvien lahjoittamisesta: https://www.tyovaenmuseo.fi/kokoelmat/lahjoittaminen/
Lisätietoja kokoelmasta: https://www.tyovaenmuseo.fi/kokoelmat/tietoa-kokoelmista/lhbtiq/
Riikka Hynninen, projektitutkija, Työväenmuseo Werstas
Ota yhteyttä:
Työväenmuseo Werstas,
kokoelmapäällikkö Leena Ahonen
leena.ahonen@tyovaenmuseo.fi
puh. 050-4401164
projektitutkija Riikka Hynninen
riikka.hynninen@tyovaenmuseo.fi