Etusivu / Kokoelmat / Museotoiminta ja näyttelyt

Museotoiminta ja näyttelyt

Listaus sateenkaarihistoriaa käsittelevästä museotoiminnasta ja näyttelyistä on kääntäen kronologisessa järjestyksessä. Osasta museotoimintaa olemme listanneet linkkejä, joista voit lukea lisää, esimerkiksi näyttelyarvosteluja ja muita puheenvuoroja.


  • 2023: Sateenkaaripolku Työväenmuseo Werstaan Yhteisvoimin-näyttelyssä

    7.11.2023 alkaen, Tampere

    Werstaan Yhteisvoimin-näyttelystä löytyy Sateenkaaripolku, jonka kanssa voi tutustua suomalaiseen sateenkaarihistoriaan omaan tahtiin! Etsi eri kohteet näyttelystä ja skannaa QR-koodi päästäksesi tutustumaan niihin liittyvään sateenkaarevaan näkökulmaan. Sateenkaaripolku tuo esille usein näkymättömäksi jäävää historiaa. Tarvitset mukaan vain QR-koodilukijalla varustetun puhelimen.

    Työväenmuseo Werstas vastaa valtakunnallisesti suomalaisen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historian tallentamisesta. Werstas kerää esineitä, valokuvia ja tarinoita, jotka kertovat millaista on elää LHBTIQ+-ihmisenä Suomessa. Museoesineiden avulla sateenkaarevat tarinat ja tapahtumat säilyvät ja ne liittyvät osaksi suurta kertomusta suomalaisten historiasta.

    Tekijät:
    Jesse Kempe, Työväenmuseo Werstas
    Ulla Rohunen, Työväenmuseo Werstas
    Emma Haarnio

  • 2022: Sateenkaaripolku Merikeskus Vellamoon

    13.3.2022 alkaen, Kotka

    Merikeskus Vellamo on keväällä 2022 yhteistyössä Sateenkaarihistorian ystävät ry:n kanssa laatinut näyttelyihinsä sateenkaaripolun, joka nostaa esiin kokoelmiin liittyviä unohdettuja tarinoita. Tutkittuun historialliseen tietoon nojaavat tekstit on koottu vihkoseen, jossa olevan kartan mukaan museokävijä voi näyttelyissä suunnistaa. Vihkonen on napattavissa matkaan Merimuseon oven edustalta Vellamon toisen kerroksen näyttelytiloista.

    Polun varrella nähtävistä esineistä ja teemoista on laadittu tekstejä, joissa pyritään tekemään näkyväksi sateenkaarihistorian ja nykykulttuurin yllättäviäkin yhtymäkohtia. Toisinaan kyse on uudenlaisen tulkinnan tekemisestä vanhastaan tutuista asioista.

    Sateenkaaripolku tarjoaa kävijöille pilkahduksen sellaisesta kulttuurihistoriasta, joka tavallisimmin tunnetaan vain yhteisön sisällä. Sellaisena se ei kuitenkaan siirry osaksi meidän kaikkien yhteistä muistia. Pelkästään suusta suuhun kulkeva tieto myös katoaa helposti, ellei sitä kirjata talteen.

    Kirjoittajat:
    YTT, dosentti Tuula Juvonen, Tampereen yliopisto.
    Näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo.

    Lue lisää:

    Merikeskus Vellamon sateenkaaripolku:
    https://www.merikeskusvellamo.fi/sateenkaaripolku/

    Kotka Pride -yhteisön arvio sateenkaaripolusta:
    https://www.kotkapride.fi/vellamon-sateenkaaripolku/

  • 2021: Poliisimuseon verkkonäyttely: Rikos ja rakkaus – Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi

    1.11.2021 alkaen verkossa

    Homoseksuaaliset teot olivat Suomessa rikos vuoteen 1971. Vuonna 2021 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun rikoslaista poistettiin homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus ja 40 vuotta homoseksuaalisuuden poistamisesta tautiluokituksesta. Seksuaalisuus, hyvin sensitiivisenä aiheena, herättää ihmisissä voimakkaita tunteita ja asenteet elävät pitkään, vaikka laki muuttuisi. Dekriminalisointia kannattaneet tahot vetosivat tieteeseen, ihmisten omaan kokemuksellisuuteen, ainutlaatuisuuteen ja yksityisyyteen. Vastustajat taas pitivät homoseksuaalisuutta kieroutuneena, moraalisesti sopimattomana ja pelottavana.

    Poliisimuseo toteutti Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijaprojektina selvityksen, kuinka lain muuttuminen on vaikuttanut poliisin toimintaan. Rikos ja rakkaus -verkkonäyttely kertoo näiden muutosten merkityksestä poliisin toiminnalle ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille.

    Näyttelyyn on kerätty tietoa homoseksuaalisten tekojen kriminalisoinnin historiasta ja lakimuutosten eri vaiheista sekä rikoksista, joita seksuaalivähemmistöihin kohdistuu. Siinä tarkastellaan myös poliisin koulutuksessa tapahtuneita muutoksia ja viranomaistyön merkitystä sekä poliisin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasavertaisuutta edistävien järjestöjen välistä yhteistyötä.

    Tutustu verkkonäyttelyyn Poliisimuseon sivuilla:

  • 2018: Miehittämätön Työväenmuseo Werstaalla

    3.3.–29.4.2018
    Tampere

    Dokumentaarinen valokuvanäyttely kertoo helsinkiläisen lesboyhteisön elämästä vuosina 1986–1994. Komuutissa on esillä harrastajavalokuvaaja Auli Kaartisen ottamia kuvia omasta ja lähipiirinsä elämästä. Kuvat kertovat naissuhteissa eläneiden naisten arjesta ja juhlasta, ystävyydestä, mielenosoituksista, feminismistä ja tietysti myös rakkaudesta. Miehittämätön-valokuvanäyttelyn oli koostanut Auli Kaartisen ystävä, kuvataiteilija Raini Vallinharju.

    Lue lisää:
    Työväenmuseo Werstaan tiedote näyttelystä
    Ranneliike.netin uutinen näyttelystä

  • 2017: Helsexinki-näyttely Helsingin kaupunginmuseossa

    12.5.2017-28.1.2018
    Helsinki

    Helsingin kaupunginmuseon Helsexinki-näyttely lähestyi perustui kaupunkilaisten omakohtaisiin kokemuksiin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja seksistä – ja vapaudesta valita, miten niitä toteuttaa. Helsexinki-näyttelyä varten museo haastatteli lukuisia Helsingissä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä, muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia ja henkilöitä, joiden työ jollain tavalla liittyy seksuaalisuuteen. Suoria lainauksia heidän puheestaan oli luetettavissa näyttelyn seinillä. Tärkeä osa näyttelyn kokonaisuudesta muodosti yleisötyö, erilaiset tapahtumat sekä nuorille suunnatut seksuaalikasvatusaiheiset Myytinmurtaja-työapajat. Myytinmurtajat-työpajojen järjestäjinä oli neljä eri asiantuntijaorganisaatiota: Folkhälsan, Väestöliitto, Seta ja Sexpo. 

    Lue lisää näyttelystä täältä ja Myytinmurtaja-kokonaisuudesta täältä. Lue myös Helsigin kaupunginmuseon julkaisua näyttelyn yleisötyöstä ja Myytinmurtaja -hankkeesta.

  • 2017: Rakkauden tiloja – Nautinnon nälkä -näyttely Hotelli- ja ravintolamuseossa

    14.2.2017–5.8.2018
    Helsinki

    Hotelli- ja ravintolamuseon vuonna 2017 esillä oleva näyttely Rakkauden tiloja – Nautinnon nälkä kertoi suomalaisten rakkaudesta ravintolaympäristöissä viimeisen sadan vuoden aikana. Näyttely oli osa kolmen museon yhteistä Rakkauden tiloja -näyttelykokonaisuutta (muut museot olivat Vantaan kaupunginmuseo ja Lottamuseo) ja yksi Suomi 100 juhlavuoden hankkeista. Näyttelyä varten museo palkkasi tutkija Kati Mustolan tekemään arkistotyötä ja keräämään sateenkaarevia muisteluita Restopedia-sivustolle.

  • 2014: Postimuseon verkkonäyttely: Kirjeiden Tom of Finland

    6.9.2014 alkaen verkossa

    Tom of Finlandin eli Touko Laaksosen kirjeenvaihtoa esittelevä verkkonäyttely Postimuseon verkkosivuilla.

    Kirjeenvaihto esittelee Laaksosen nuorena miehenä, jatkosodan sotilaana, muusikkona, mainospiirtäjänä, veljenä, rakkaana enona, ystävänä ja lopulta sairaana vanhana miehenä. Kirjeiden takaa nousee esiin vaatimaton, humaani, huumorintajuinen ja sukurakas mies, joka rakasti musiikkia. Myöhemmin musiikin tilalle nousi taide, jonka vaikutus ja perintö on muodostunut suuremmaksi kuin hän osasi uneksiakaan.

    Tom of Finland on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Homoeroottisen taiteen mestarin taiteilijanimen taakse kätkeytyy mainospiirtäjä ja taiteilija Touko Laaksonen (1920-1991), jonka kirjeenvaihtoa on säilynyt runsaasti kuudelta eri vuosikymmeneltä.

    Tutustu verkkonäyttelyyn Postimuseon sivuilla:

    Postimuseon fyysisen näyttelyn (2014) ja verkkonäyttelyn kuraattorina toiminut Susanna Luoto on kirjoittanut Touko Laaksosen kirjeenvaihdosta kirjan Salaisuuksin suljettu – Kirjeiden Tom of Finland (Like Kustannus, 2017). Tästä voit katsoa haastattelun, jossa Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli haastattelee Tom of Finland Foundationin edustajaa toimittaja Susanna Luotoa:

  • 2014: Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland -näyttely Postimuseossa

    6.9.2014–29.3.2015
    Tampere

    Tom of Finlandin / Touko Laaksosen henkilöhistoria oli teemana Postimuseon järjestämässä Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland -näyttelyssä Tampereella.

    Lue lisää:
    https://ranneliike.net/uutiset/11632/sprn-hameen-piiri-palkitsi-postimuseon
    https://ranneliike.net/uutiset/11268/tom-of-finland-postimerkit-myyntiin-tampereella-avautui-tom-of-finland-nayttely

  • 2013: Hilpeys ja ennakkoluulo -näyttely Työväenmuseo Werstaalla

    12.6.–18.8.2013
    Tampere

    Työväenmuseo Werstaan toinen sateenkaarihistoriallinen näyttely Hilpeys ja ennakkoluulo käsitteli monipuolisesti lhbtiq-liikkeen historiaa sekä erilaisia ihmisoikeus-taisteluita. Näyttelytilassa näyttelyn kävijällä oli myös mahdollisuus allekirjoittaa Tahdon2013 kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.

    Lue lisää:
    https://ranneliike.net/uutiset/9913/tampere-sateenkaarikansa-tuli-museoon-hilpeys-ja-ennakkoluulo-nayttely-avautuu
    https://ranneliike.net/artikkelit/10161/hilpeys-ja-ennakkoluulo-nayttelyn-paatteeksi-jarjestetaan-seminaari

  • 2012: Suomen ensimmäiset queer-opastukset Valtion taidemuseossa

    Ateneum Goes Queer 27.6.2012, Helsinki
    Sinebrychoff Goes Queer 1.7.2012, Helsinki

    Valtion taidemuseo (nyk. Kansallisgalleria) järjesti Suomen ensimmäiset queer-opastukset Ateneumin ja Sinebrychoff museoiden taidekokoelmiin Helsinki Pride 2012 aikana. Oppaina toimi Juha-Heikki Tihinen ja Ari Kovero. Kaikki Valtion taidemuseon museot liputtivat myös sateenkaarilipuilla, ensimmäisinä museoina Suomessa. Queer-opastusten takana oli Kulttuuria kaikille -palvelu, joka tuohon aikaan toimi osana Valtion taidemuseota. Queer-opastukset olivat osa palvelun Queering Museum -hanketta (2012–2014), jonka kautta tarjottiin museoille koulutuksia ja ohjelmia sateenkaariteemoihin liittyen. Valtion taidemuseo julkaisi myös vuonna 2013 verkossa olevan reitin taidemuseon kokoelmiin Queer-katse kokoelmiin – kokoelmien toisin lukeminen. Queer-reitin kirjoittaja oli Juha-Heikki Tihinen, se oli kolmikielinen (suomi-ruotsi-englanti) ja se oli suunnattu erityisesti yläkoululaisille ja lukiolaisille.

    Lue Queering Museum -hankkeen tavoitteista ja tuloksista Emmi Lahtisen ja Rita Paqvalénin selvityksessä ”Hurjan paljon enemmän queer!” – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toiveita ja kokemuksia taide- ja kulttuuritarjonnasta (2014).

  • 2011: Tom palaa kotiin! -näyttely Logomossa

    16.1.–15.12.2011, Logomo, Turku

    Tom of Finlandin näyttely Tom palaa kotiin! osana Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden päänäyttelyä Logomossa. Turku 2011 tuotti  koko vuoden esillä olleen näyttelyn, ja sen markkinoinnissa korostettiin usein Tom of Finlandin / Touko Laaksosen turkulaisia (tai oikeammin kaarinalaisia) juuria. Koska näyttely oli osa Logomon näyttelykokonaisuutta, se nousi näkyvästi esiin kulttuuripääkaupunkivuoden viestinnässä ja sinne vietiin myös kaikki kotimaiset ja kansainväliset arvovieraat ja median edustajat. 

    Turku 2011 -vuoden aikana keskusteltiin paljon siitä miten Tom of Finlandin/ Touko Laaksosen kulttuuriperintö ja henkilötarina voisi olla pysyvästi näkyvillä Turun seudulla. Turku 2011 -säätiö tuki myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen taiteilijan kulttuuriperinnön ja henkilöhistorian dokumentointia ja tallentamista. 

    Tutustu Turussa vuonna 2011 järjestetyn näyttelyn vastaanottoon Lotta Raitasen pro gradu tutkielmassa Onko tämä taidetta? Taidekritiikki ja Tom palaa kotiin! – näyttelyn vastaanotto sekä Ylen juttuun “Tom of Finland ei saa nimikkokatua synnyinkaupunkiinsa Kaarinaan” (Yle 12.10.2017) Tom of Finlandin kulttuuriperinnön vaalimisesta Turun seudulla. Katso myös Turun museokeskuksen vuonna 2020 julkaistu video Tom of Finlandin 100 vuotispäivän kunniaksi: Tales from The Kylämäki Village Farm Manager: Early years of Tom of Finland.

  • 2009: Camp! Ravintola Sateenkaaren unelmia -näyttely Teatterimuseossa

    16.10.2009–31.1.2010, Helsinki

    Teatterin sateenkaarevaa historiaa tarkasteltiin Teatterimuseon Camp! Ravintola Sateenkaaren unelmia -näyttelyssä (2009). Näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös näyttelyjulkaisu Camp! Taipuisaa teatteria (Teatterimuseo 2009), jossa tutkijat ja teatterialan ammattilaiset Pia Livia Hekanaho, Hanna-Leena Helavuori, Harri Kalha, Pentti Paavolainen ja Anna Thuring kirjoittavat mm. camp-käsitteestä, diivailusta, homohistorian kaapista ja housurooleista.

    Tutustu museojulkaisuun Camp! Taipuisaa teatteria täällä. Lue myös Laura Tulehmon kymmenen vuotta myöhemmin kirjoitettu pro gradu -tutkielma Queer-näkökulma Teatterimuseon yleisötyöhön (2019).

  • 2005: Vaarin paketti ja sateenkaarinappi Työväenmuseo Werstaalla

    4.7.–16.10.2005
    Tampere

    Suomen ensimmäinen sateenkaarihistoriaa esittävä näyttely Vaarin paketti ja sateenkaarinappi esillä Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella. 

    Lue lisää Werstaan lhbt-keruusta ja kokoelmasta Tuula Juvosen englanninkielisestä blogikirjoituksesta Queering Archives and Museums – Raising consciousness about preserving LGBT History in Finland (2002), Kalle Kallion artikkelissa Erilaista historiaa Werstaalla (2006) sekä Leena Ahosen artikkelissa LGBT-collection in Werstas (julkaisussa Minns du? Vårt queera kulturarv och arkivens roll, 2018, s. 17-18). Tutustu myös Työväenmuseo Werstaan ja Työväen Arkiston lhbtiq-aineistoihin täältä.

  • 2000: Elisabeth Olsonin Ecce Homo -näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

    16.6.–6.8.2000
    Helsinki

    Ruotsalaisen valokuvataiteilijan Elisabeth Ohlsonin Ecce homo -näyttely oli esillä 16.6.–6.8.2000 Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä osana Helsingin kulttuurikaupungin virallista ohjelmaa. Lisäksi se kiersi myös Kuopiossa ja Vaasassa. Näyttely koostui 12 teoksesta, jotka esittivät keskeisiä tarinoita Jeesuksen elämästä lhbtiq -kontekstissa. Camp-henkisissä valokuvissa on runsaasti viitteitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuriin sekä ajankohtaisiin kysymyksiin, joita ovat väkivaltaa homoja kohtaan, HIV, pride ja hedelmöityshoidot. Näyttely herätti paljon kohua Ruotsissa ja maailmalla, niin myös Suomessa. Näyttely oli ollut esillä Suomessa ensimmäistä kertaa Maarianhaminassa Galleria Kakelhallenissa syksyllä 1999, mutta varsinainen kohu nousi kuin näyttely tuli Helsinkiin. Näyttelyn kiertuetta mannermaan puolella seurasi runsas mediahuomio, mielenilmaisuja, uhkauksia, vetoomuksia näyttelyn pysäyttämiseksi ja tutkintapyyntöjä poliisille.

    Näyttelyn avajaispäivänä Helsingissä joukko  säkkeihin pukeutuneita  pappeja piti mielenosoituksen Suomen valokuvataiteen museon ulkopuolella ja jakoi lentolehtisiä näyttelyvieraille. Myös kristillisdemokraattiset poliitikot vastustivat näyttelyä voimakkaasti. Kaupunginvaltuutettu Mika Ebeling paheksui valtuuston kyselytunnilla tammikuussa 2000 Ecce Homo -näyttelyä ja piti sitä kristittyjen ja muslimien uskonnollisia tunteita ja arvoja loukkaavana ja hänen puoluetoverinsa Toimi Kankaanniemi keräsi kuudesta eri puolueesta 34 kansanedustajan allekirjoitukset vetoomukseen näyttelyn peruuttamiseksi, koska se sisälsi allekirjoittajien mielestä jumalanpilkkaa. Myös Vaasassa osoitettiin mieltä ja jaettiin uskonnollisia näyttelyä vastustavia lentolehtisiä ja kerättiin 1000 allekirjoitusta näyttelyn esittämistä vastaan.

    Lue lisää: Satu Silvanto, Ecce homo katso ihmistä. Valokuvanäyttely kulttuurikiistana (Pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2002) ja Paula Koivunen ”Elisabeth Ohlson Wallin Affektiivisen homopoliittisen valokuvataiteen tekijä” (artikkeli, SQS 01/07).

  • 1999: Tom of Finlandin näyttely Jyväskylän taidemuseossa

    3.7.–8.8.1999
    Jyväskylä

    Suomalaisen taiteilijan Tom of Finlandin (Touko Laaksonen) taidenäyttely Jyväskylän taidemuseossa. Näyttely on taiteilijan ensimmäinen suomalaisessa museokontekstissa. Ennen sitä hänen teoksiaan oli ollut esillä taidegallerioissa 1990-luvun taitteessa, Muu ry:n sarjakuvanäyttelyssä 1990 ja Galleria Mosabackan eroottisen taiteen näyttelyssä 1991, mutta varsinainen läpimurto oli näyttely Galerie Pelinissä 1992, josta myös hänen piirustuksiaan hankittiin Valtion taidemuseon kokoelmiin.  Laajemmalle yleisölle Tom of Finlandin taide tuli tutuksi vasta 2000-luvulla, esimerkiksi vuonna 2005 Helsingin taidemuseon Kluuvi-galleriassa ja vuonna 2011 Turun kulttuuripääkaupunkivuoden Logomossa järjestettyjen näyttelyiden myötä.

    Lue lisää Tom of Finlandin ensimmäisistä taidenäyttelyistä Suomessa Harri Kalhan artikkelissa “Häpeän kiiltokuva” ja Västra Nylandin tekemästä haastattelusta Galleria Pelinin -pariskunnan kanssa (2017).

  • 1994: Teema: AIDS -näyttely Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Pohjoismaisessa taidekeskuksessa

    5.10.–1.12.1994
    Helsinki


Vinkkaa