Pako Muumilaaksoon

Kuva: Tove Jansson ja kissa Psipsina Helsingin ateljeessa, 1962. Kuva: Museovirasto.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon Pako Muumilaaksoon -näyttely avaa portaalin Tove Janssonin todellisuuteen. Samalla kävijälle tarjotaan näkymä Muumien maailmaan, jonka hän loi pakopaikaksi itselleen ja lukijoilleen. Jansson tunnetaan loistavana kirjailijana ja kuvataiteilijana, minkä lisäksi hän oli mestarillinen tilojen luoja. Näyttelyssä tutustutaan siihen, miten Jansson näki arkkitehtuurin ja muotoilun omassa elämässään, ja miten se ilmenee Muumilaakson tarinoissa.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon Pako Muumilaaksoon -näyttely käsittelee ennennäkemättömällä tavalla Janssonin ja Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun. Näyttely alkaa Janssonille rakkaiden paikkojen ja ympäristöjen esittelyllä, minkä jälkeen lähdetään pakomatkalle Muumilaaksoon ja sen tiloihin. Näyttely tarjoaa uusia elämyksiä sekä Muumien ystäville että oivalluksia suunnittelualojen tuntijoille. Pako Muumilaaksoon avaa, miten monin tavoin Janssonille tärkeät paikat, kuten ateljeekoti Helsingissä sekä Klovharun eristäytynyt kesäpaikka saaristossa, vaikuttivat hänen luovaan työhönsä. Janssonin tiloihin sukelletaan arkistomateriaalien, esineiden ja valokuvien avulla.

Näyttelyn keskelle luodussa Muumilaaksossa tarinoiden tiloja ja ympäristöjä katsotaan niitä käyttävien hahmojen näkökulmasta. Millainen jaettu tila on muumiperheen uimahuone, jonka talvisin valtaavat Tuu-tikki ja näkymättömät päästäiset?

Janssonin tarinat peilaavat vahvasti niiden kirjoitushetken todellisuutta ja tapahtumia. Hän loi Muumilaakson synkkänä aikana, keskellä sotaa ja Helsingin pommituksia. Ensimmäinen muumitarina Småtrollen och den stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva vuodelta 1945) kertoo suuren luonnonmullistuksen vuoksi uutta kotia etsivästä, hajalleen hajautuneesta perheestä, joka lopulta löytää kodin ja turvan Muumilaaksosta.

Muumihahmojen lisäksi Muumilaakso tarjosi turvallisen paikan myös Janssonille itselleen. Pako Muumilaaksoon tarjoaa museokävijöille sekä pakopaikan syysmyrskyiltä että kontrastin ja peilin todellisen maailman dramaattisille tapahtumille. Näyttelyyn on valittu muumitarinoista erityisesti kotia ja kodittomuutta, yksinäisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä turvaa ja turvattomuutta käsitteleviä teemoja. Niiden kautta pohditaan, mitä Muumilaakson
asukkaiden ja Tove Janssonin suhde tiloihin voi tarjota nykypäivän ihmiselle. Samalla esitellään ratkaisuja, joilla nykymuotoilijat ja arkkitehdit ovat lähestyneet suojaa, selviytymistä, yhteisöllisyyttä ja turvaa käsitteleviä aiheita.

Näyttely toteutettu yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa.

Sateenkaaripolku: Pako Muumilaaksoon

Sateenkaaripolku on normikriittinen polku Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä, joka tarkastelee sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta Tove Janssonin tosielämän ja taiteen kautta. Sateenkaaripolku avaa tilaa tulkinnoille ja henkilökohtaisille pohdinnoille: miten tilat, esineet ja kulttuuriset ihanteet muovaavat identiteettiä, ja millaisia merkityksiä ne voivat kantaa queer-näkökulmasta. Polku ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan kutsuu katsomaan näyttelyä toisin, uteliaasti, empaattisesti ja moninaisuutta arvostaen. Sateenkaaripolku löytyy painettuna vihkona paikan päältä museolta. Vihon voi lainata ilmaiseksi museovierailun ajaksi.

Sateenkaaripolun käsikirjoittaja: Oscar Ortiz-Nieminen, opettaja ja tutkija. Hän on suunnitellut ja toteuttanut sateenkaarevia sisältöjä eri museoihin Suomessa vuodesta 2016.

Saavutettavuus ja turvallisempi tila

Arkkitehtuuri ja muotoilu kuuluvat kaikille. Sitoudumme Arkkitehtuuri- ja designmuseossa turvallisemman tilan periaatteisiin kaikessa museoiden toiminnassa. Lisätietoja museon turvallisemman tilan periaatteista löydät museon verkkosivuilta.

Arkkitehtuuri- ja designmuseo on esteetön. Lisätietoja museon saavutettavuudesta löydät museon verkkosivuilta.

Pako Muumilaaksoon -näyttelyn saavutettavuustiedot löydät museon verkkosivuilta.