Ensimmäiset 50 vuotta rohkeaa aktivismia

Setan historian tiivisti esitykseksi Niklas Koskinen. Kuva: Mikko Patrikainen / Seta.

Setan 50-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin Pasilassa 31.5.2024. Paikalla oli seminaariyleisönä
aktivisteja ja tukijoita kaikilta kuluneilta vuosikymmeniltä, presidentti Tarja Halosta myöten.

Jälleennäkemisen riemu oli käsinkosketeltavaa, kun vanhat ystävät vuosikymmenien takaa
tapasivat jälleen toisensa, ja liikutusta lisäsi kaikkien niiden aktivistien muistelu, jotka eivät
enää ole keskuudessamme. Tilaisuuden juontajalla Jani Toivolalla olikin melkoinen tehtävä
saada kuulumisia vilkkaasti vaihtava 250-päinen yleisö siirtymään alulasta paikoilleen isoon
juhlasaliin.

Historioitsija Niklas Koskinen Sateenkaarihistorian ystävistä kävi läpi Setan edeltäjän Psyken
ja Setan yhteistä polkua ja niitä painopisteitä, joita toiminnalla oli 50 vuotta sitten. Keskeistä
oli yhteyden luominen muihin: yhdistystoiminta tarjosi vertaistukea paljastumisen pelosta
johtuvien mielenterveysongelmien kanssa kamppailuun, tilaisuuden löytää uusia ystäviä
sekä pitää hauskaa ja juhlia yhdessä. Myös mielenosoittaminen epäoikeudenmukaista
kohtelua vastaan oli mahdollista yhdessä.

Tilaisuuden aluksi Toivola totesi, kuinka historia, tietoisuus niistä, jotka ovat ennenkin
saaneet aikaan asioita, kannattelee myös tämän päivän toimijoita. Samaa painotti myös
Setan puheenjohtaja Pekka Rantala: historiatietoisuuden päälle on hyvä rakentaa.
Tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen linjasi, että Setassa tärkeintä on liike kohti
kyseenalaistamatonta hyväksyntää ja tasavertaisuutta. Yhdistyksen rooli onkin ollut
ratkaiseva sekä lainsäädännön että asenteiden muuttumisessa. Lisäksi Hiltunen muistutti
meitä siitä, että asennemuutosta ovat edistäneet kaikki ne sateenkaarevat
kulttuurivaikuttajat, jotka ovat avanneet omaa elämäänsä julkisuuteen, mutta yhtä hyvin
kaikki ne, jotka omalla avoimuudellaan ovat laajentaneet läheistensä ja työtovereittensa
ymmärrystä.

Paneelin vetäjä Tuula Juvonen esitti, että aktivismissa pyritään aina siirtämään mahdollisen
rajoja, ja tätä panelistit olivat omalla vuorollaan tehneetkin. Heistä Setan entinen
pitkäaikainen puheenjohtaja Jorma Hentilä palautti mieliimme sen, kuinka vuonna 1974
perustettu yhdistys on selvinnyt myös todella vaikeista ajoista, kuten 1980-luvun aids-
kriisistä. Setan taloushallinnossa 1990-luvulla työskennellyt Pia Jättömäki muisti hyvin vielä
tuon ajan asenneilmapiirin. Tuolloin monet eivät olisi edes kehdanneet tulla töihin Setaan,
vaikka laman aikaan töitä oli vain vähän tarjolla. Vaikeuksista huolimatta Setasta kehittyi
luotettava kolmannen sektorin asiantuntija ja kumppani valtionhallinnolle, ja
vapaaehtoistoiminta alkoi vähitellen ammatillistua.

Panelisteista entinen pääsihteeri Aija Salo näki, kuinka Setan toiminta alkoi 2000-luvulla
uudelleen kansainvälistyä. Hän myös muistutti meitä siitä, kuinka yhdistyksen sisäiset
jännitteet myös kehittävät toimintaa ja synnyttävät uutta. Tästä uuden synnyttämisestä
esimerkkinä ovat Trasek, Antti Karangin pitkään johtama transihmisten potilasjärjestö, joka
viettää nyt 40-vuotispäiviään Setan kumppanuusjärjestönä, tai Setan erillisyksikkö
Transtukipiste, nykyinen Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus SMOK, jonka toiminnan
sen ensimmäinen palkattu työntekijä Eeva-Kaisa Leinonen käynnisti tasan 30-vuotta sitten.

Setan toiminnan koko kaaren esiintulo ja oman työn näkeminen sen osana oli monille
juhlavieraille varsin voimaannuttava kokemus.

Kuten muusikko Siiri Nordin juhlayleisölle osoittamassaan välispiikissään totesi, hän ei ole
vielä koskaan esiintynyt yleisölle, jolle hän olisi niin paljosta velkaa. Kansanedustaja Oras
Tynkkynen huomautti hänkin, että kun Setan toimintaa tarkastelee historiallisena
jatkumona, on mahdollista huomata, kuinka pitkän matkan olemme jo kulkeneet.
Sateenkaariteemat ovat valtavirtaistuneet mediassa, kuten myös Setan asiallisen tiedon
omenan saanut, Roosa Kuosmasen ja työryhmän YLE:lle tekemä Suomi on queer –
televisiosarja osoittaa. Myös lainsäädännössä sateenkaariteemat on nykyisin otettava
huomioon.

Tästä huolimatta Setan toiminta on jälleen keskellä uusia haasteita. Se kohtaa
järjestäytynyttä vihapuhetta, ja käynnissä olevassa kulttuurisodassa erityisesti transihmiset
ja heidän oikeutensa on välineellistetty politiikan teon kohteeksi. Kuten kansanedustaja Elisa
Gebhard sanoi, tarvitsemme jälleen rohkeutta ja uusia toimijoita. Setan nuorisotoimikunnan
jäsen Saara Katainen puolestaan vertasi Setaa deittisovellukseen: toiveena olisi, että
kumpaakaan ei jatkossa enää tarvittaisi. Mutta toistaiseksi joudumme ja saamme vielä
tehdä tärkeää työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tässä työssä on tärkeä roolinsa myös Sateenkaarihistorian ystävillä. Tai kuten tilaisuuden
juontanut Jani Toivola asian tiivisti: yksi alistuksen muodoista on se, että alistettujen
annetaan ymmärtää, että heillä ei olisi historiaa. Sateenkaarihistorian tallentaminen,
tutkiminen ja esillä pitäminen haastaa tällaista alistamista palauttaessaan meille
historiamme, jonka varaan voimme rakentaa myös tulevaisuutemme.

Kirjoittaja
Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Tuula Juvonen on toiminut
Sateenkaarihistorian puheenjohtajana vuosina 2020–2024.