Kun näen selfieitä Pride-kulkueista, sydämessäni sykähtää. Jokainen kuva käsi kädessä kulkevista ihmisistä on vuosikymmenten taistelun tulos. Jokaisessa kuvassa on nähtävillä jäljet siitä ajasta, kun Pride-kulkueita ei ollut ja homous oli laitonta.
Työväenmuseo Werstas Tampereella tallentaa valtakunnallisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Vuoden 2021 loppuun saakka museon näyttelykerroksen aulassa on esillä pienoisnäyttely Martti rakkaani. Se kertoo lähinnä kirjeenvaihdon kautta kahden miehen, Martin ja Uolevin, rakkaustarinan. Näyttelyssä on esillä yksi pitkä rakkauskirje sekä valokuvia. Esillä oleva alkuperäinen kirje kertoo 1950–60-lukujen arjesta ja yhteiskunnasta. Ääninäyttelijän lukunäyte kirjeestä antaa puolestaan mahdollisuuden samaistua kirjettä lukevaan mieheen.
Näyttelyä voi katsoa myös tarinana kuvien voimasta. Aikana ennen kännykkäkameroita ja Ifolor-palveluita kuvat piti teettää valokuvausliikkeessä. Useimmille tämä oli helppoa ja arkista, mutta ei niille, jotka joutuivat syystä tai toisesta piilottelemaan itseään. Koska kuvien teettäminen oli hankalaa, kuvat täytyi joko kehittää itse pimiössä tai ottaa vain sellaisia kuvia, joista oma identiteetti ei paljastu. Joku saattoi tietää turvallisen kuvaajan tai valokuvausliikeene. Werstaalla on hyvin vähän sateenkaari-ihmisten omia kuvia siltä ajalta, kun homoseksuaalisuus oli laitonta. Martin museolle lahjoittamat kuvat ja kirjeet ovatkin harvinaisia aarteita.
Tämän päivän katsojaa saattaa hämmentää, kuinka etäisiltä kaksi rakastavaista, Martti ja Uolevi, näyttävät kuvissa: he ovat kuin veljeksiä tai kavereita. Kuvien ottohetkellä, viisikymmenluvun puolivälissä, homous oli kuitenkin laitonta. Koska miehet elivät enimmäkseen etäsuhteessa, jokainen yhteiskuva oli tärkeä. Kuvia oli huomattavasti vähemmän kuin tänä päivänä, ja jokainen kuva on konkreettinen todiste heidän yhteiselostaan. Vaikka pussailu- tai halailukuvia ei ole, Martti ja Uolevi näyttävät yhteiskuvissaan rentoutuneilta ja onnellisilta. Kesämatkat saaristoon, Martin hyväksyvän äidin luo, tarjosivat heille hengähdystauon pelosta ja ikävästä sekä kaivattua aikaa olla yhdessä. Koko tuo tunnelataus on luettavissa kuvista, jos oikein tarkkaan katsoo. Kuvan voima onkin sen kyvyssä kertoa tarina. Ja koska museot elävät tarinoista, on Martin ja Uolevin kuva ainutlaatuinen arkisuudessaan ja peittelyssään.
Juuri tämän vuoksi Martin ja Uolevin etäisyys on olennaista ja tärkeää. Peittäessään tunteensa he tulevat samalla paljastaneeksi jotain aikakaudelleen tyypillistä. Tutkijan tulee vain osata katsoa, nähdä kuvassa oikeita merkityksiä, oikea tarina. Usein tällaiset kuvat on tulkittu vain hyväksi ystävyydeksi, kuten Tuula Juvonen on kuvannut blogipostauksessaan ”Rakas ystävä!” – 1800-luvulla eläneiden naisten keskinäiset rakkaussuhteet.
Vanhojen kuvien lisäksi myös uusia kuvia kannattaa lahjoittaa museolle. Kuvien ei tarvitse olla vanhoja, vaan ne voivat kirjaimellisesti olla eilen otettuja. Uudet kuvat Pride-huumasta tai translaki-mielenosoituksesta ovat myös tärkeitä historian tallentamisessa. Ne kertovat muutoksesta, joka on käynnissä. Kun tulevaisuudessa museotyöntekijä kirjoittaa historiasta, lahjoituksena saadut kuvat voivat olla siihen kimmokkeena. Toivottavasti silloin museon työntekijä voi aloittaa tekstinsä sanoilla ”on vaikeaa kuvitella tuota aikaa, jolloin transihmiset eivät saaneet itse määritellä itseään”.
Kirjoittaja: Miska Karhu
Kirjoittaja on uskontotieteen opiskelija, kirjailija ja sateenkaariaktivisti, joka suoritti museologian opintoihin kuuluvan harjoittelun TyöväenmuseoWerstaalla kesällä 2021.
Martti rakkaani -näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 31.12.2021 saakka. Werstas on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18, ja näyttelyihin on vapaa pääsy.
Olisiko sinulla museolle lahjoitettavaa? Ota yhteyttä Werstaan kokoelmapäällikköön Leena Ahoseen leena.ahonen@tyovaenmuseo.fi, puhelin 050-440 1164.
Kuva: Työväenmuseo Werstas
Sateenkaarihistorian ystävien kirjoituksia on verkkolehti, jota Sateenkaarihistorian ystävät ry julkaisee osoitteessa sateenkaarihistoria.fi/verkkolehti.
ISSN 2737-3908