Queer suomalaisessa elokuvassa

Kuva: Matti Puolamäki (Erkki Kalakari), Nokia (Martti Katajisto). Kuvakaappaus elokuvasta Ihmisiä suviyössä (1948).

Linkki pitkään listaan

Tämän listan tavoitteena on tarjota mahdollisimman kattava katsaus niihin pitkiin, teatterilevityksessä olleisiin suomalaiselokuviin, joissa on näkyvillä erilaisia queer-aiheita tai -hahmoja. Lista on avuksi esimerkiksi opiskelijoille tai tutkijoille, jotka haluavat paneutua siihen, kuinka queer on näkynyt suomalaisessa elokuvassa eri aikakausina, niin hyvässä kuin pahassa.

Listan kokoamisessa on käytetty apuna Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämää Elonet-elokuvatietokantaa. Huomioi, että Elonetin kansallisfilmografian eli kotimaisten elokuvien tietojen täydentäminen etenee useamman vuoden vuoden viiveellä, eli uusimpia elokuvia ei ole vielä asiasanoitettu.

Asiasanoista

Queer-tematiikkaan liittyvä asiasanoitus on Elonetissä varsin kirjavaa. Vaihtelevasti on käytetty asiasanoja homoseksuaalit, homoseksuaalisuus, homous, lesbot, lesbous ja jopa vanhahtavaa sanaa lesbolaisuus. Yksittäisinä asiasanoina esiintyi myös sateenkaariperheet, homoerotiikka ja homokulttuuri.

Biseksuaalisuus on asiasanana vain viidessä elokuvassa (joista yksi on lyhytelokuva). Sitä ei ollut asiasanana esimerkiksi elokuvassa Aikuisia ja lapsia, jossa molemmat päähenkilönaiset kuvataan suhteissa sekä miesten että naisten kanssa. Asiasanaa biseksuaalit ei ole Elonetissä käytetty kertaakaan.

Asiasanaa homofobia oli käytetty 10 kertaa. 

Sukupuolen moninaisuus ja sukupuolinormien rikkominen on ollut esillä elokuvissa hyvin vaihtelevalla tavalla eri vuosikymmeninä. 1960-luvun alkuun kestäneen studiokauden elokuvista puhuttaessa käytetään useimmiten asiasanaa ristiinpukeutuminen – sana tosin pilkahtaa vielä yhdessä vuoden 2014 elokuvassa. Myöhemmissä elokuvissa esiintyy asiasanoina transvestismi (myös muodossa transvetismi) ja transsukupuolisuus. 

Muunsukupuolisuus esiintyy asiasanana vain yhdessä lyhytelokuvassa, vaikka muunsukupuolisia hahmoja on ollut näkyvillä muutamassa 2020-luvun elokuvassa.

Mukana on myös normien ulkopuolelle asettuvaa seksuaalisuutta, joka näkyi harvinaisissa asiasanoissa BDSM, sadomasokismi ja fetisismi. 

Aikajanasta

Studiokaudelta mukana on 16 nimikettä. Aikakauden kiinnostavia tekijöitä ovat myös homo- tai biseksuaalisiksi tunnistetut Valentin Vaala ja Teuvo Tulio (kts. kirjallisuus alla).

Studiokauden jälkeisestä ajasta 1990-luvun loppuun mukana on 15 nimikettä. 2000-luvulla queer-aiheiden käsittely vapautui huomattavasti ja nimikkeitä on jo kertynyt yli 60. Uudella vuosituhannella queer-hahmoja alkoi näkyä enemmän päärooleissa ja huomattavissa sivurooleissa, mutta myös ikävät stereotypiat olivat yhä läsnä. Vain harva elokuva oli queer-ohjaajan tai -käsikirjoittajan tekemä.

2000-luvulla on ollut nähtävillä myös “hyvää tarkoittavaa” homouden piilottamista. Elokuvien queer-teemoja tai -hahmoja ei ole nostettu esiin markkinoinnissa tai kritiikeissä, ehkä ajatellen, että “ne eivät ole niin iso juttu” tai että teemojen korostaminen voi karkottaa osan katsojista. Esimerkiksi Ollaan vapaita -elokuvan kohdalla Elonetissä ei mistään käy ilmi, että yksi keskeinen sivuhenkilö on homo.

Pitkän listan toiselle välilehdelle olen koonnut joitakin pitkiä dokumenttielokuvia, joissa queer-aiheet ovat keskiössä.

Kommentoituja nostoja elokuvista

Nämä elokuvat ovat eri tavoin merkkipaaluja suomalaisen elokuvan queer-historiassa. Niiden kautta voi saada hyvän käsityksen siitä, miten queer-aiheita elokuvissa on käsitelty eri vuosikymmeninä.

Ihmiset suviyössä (1948)
Ohjaus: Valentin Vaala
Käsikirjoitus: Lea Joutseno, Usko Kemppi, Valentin Vaala
Tuotanto: Suomi-Filmi Oy
Katsottavissa Elonetissä

Homoseksuaaliksi tunnistetun, tuotteliaan ohjaaja Valentin Vaalan Hämeeseen sijoittuvassa elokuvassa seurataan erilaisia ihmiskohtaloita nimensä mukaisesti kesäyönä. Martti Katajisto esittämä nuori tukkilainen Nokia hukuttaa murheitaan viinaan ja päätyy väkivaltaiseen tekoon. “Nuorta miestä polttaa sellainen kaipaus, ettei se itsekään tiedä mitä se kaipaa…”

Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952)
Ohjaus: Roland af Hällström
Käsikirjoitus: Kaarlo Nuorvala
Elonetissä
Katsottavissa Yle Areenassa

Rauha, Kirsti ja Liisa etsimään onneaan länsinaapurista Roland af Hällströmin ohjaamassa draamaelokuvassa. Suurkaupungin kiroihin kuului erityisesti nuoria naisia uhkaava seksuaalisuus. Yksi naisista päätyy myös paheelliseksi leimattuihin homojuhliin. Elokuvassa homoseksuaalisuus on toiseutettua ja yhdistyy rikolliseen elämään.

Kaasua, komisario Palmu! (1961)
Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Mika Waltari, Kaarlo Nuorvala
Tuotanto: Fennada-Filmi
Elonetissä
Katsottavissa Yle Areenassa

Järjestyksessään toisessa Komisario Palmu -elokuvassa ikävän kohtalon kokee rouva Alma Skrof. Epäiltyjen joukossa on Pentti Siimeksen esittämä taiteilija Kurt Kuurna, johon tiivistyi monia ajan stereotypioita homoudesta.

Avskedet (Jäähyväiset, Ruotsi/Suomi 1981)
Ohjaus: Tuija-Maija Niskanen
Käsikirjoitus: Eija-Elina Bergholm
Tuotanto: Cinematograph Ab
Elonetissä

Löyhästi Vivica Bandlerin elämään perustuvan draamaelokuvan tuotti Ingmar Bergmanin tuotantoyhtiö. Elokuva oli ensimmäinen suomalaiselokuva (joskin pääosin ruotsalaisrahoitteinen), jossa päähenkilönä oli queer-hahmo, Pirkko Nurmen esittämä Valerie von Freyer. Valeriella on vaikea suhde isäänsä, joka tuomitsee tyttärensä rakkauden Kerstiniin.

Voi hyvin, toivoo Saara (1991)
Ohjaus: Elina Kivihalme
Käsikirjoitus: Miisa Lindén, Elina Kivihalme
Tuotanto: Fantasiafilmi Oy
Elonetissä

42-minuuttisessa lyhytelokuvassa Kati Outisen esittämä Saara päätyy muuttamaan työantajansa luokse ja rakastuu tämän vaimoon, Marja Packalenin esittämään Mariaan. “Kati Outinen ja Marja Packalen näyttelevät rakastavaisia suhteen harvinaisuutta ujostelematta”, totesi Jukka Kajava aikalaiskritiikissään.

Pelon maantiede (1999)
Ohjaus ja käsikirjoitus: Auli Mantila
Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy
Elonetissä

Anja Kaurasen (nyk. Snellman) kirjaan perustuvassa elokuvassa naiskollektiivi kostaa väkivaltaisille miehille. Päähenkilö on rikostutkimuksissa avustava oikeushammaslääkäri, Tanjalotta Räikän esittämä Oili Lyyra, jonka sisko on mukana ryhmässä. Naimisissa oleva Lyyra alkaa kokea vetoa ryhmän johtohahmoon, Leea Klemolan esittämään tutkija Maaru Tangiin. Auli Mantilalla oli lesbohahmo myös esikoispitkässään vuoden 1997 Neitoperhossa.

Joki (2001)
Ohjaus ja käsikirjoitus: Jarmo Lampela
Tuotanto: Lasihelmi Filmi Oy
Elonetissä

Antologiaelokuvassa kuusi tarinaa risteää pikkukaupungissa syksyisenä lauantaiaamupäivänä. Antti Mikkolan ja Jari Virmanin esittämät nuorukaiset olivat ehkä ensimmäiset modernit, empaattisesti ja avoimesti kuvatut homomiehet suomalaisessa elokuvassa. 

Lapsia ja aikuisia (2004)
Ohjaus: Aleksi Salmenperä
Käsikirjoitus: Pekko Pesonen
Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy
Elonetissä

Aleksi Salmenperän romanttisessa komediassa Minna Haapkylän esittämä, lapsettomuusklinikalla työskentelevä Venla haluaa lapsen, hänen miehensä ei. Venla rakastuukin uuteen työtoveriinsa, Minttu Mustakallion esittämään Satuun.

Kerron sinulle kaiken (2013)
Ohjaus ja käsikirjoitus: Simo Halinen
Tuotanto: Edith film Oy
Elonetissä

Simo Halisen elokuva on ensimmäinen suomalainen pitkä fiktioelokuva, joka käsittelee transsukupuolisuutta. Cis-sukupuolisen näyttelijä Leea Klemolan esittämä transnainen Maarit työskentelee siivoojana ja yrittää selvittää suhdettaan teini-ikäiseen tyttäreensä. Hän ihastuu jalkapallovalmentaja Samiin, jonka avioliitto on kriisissä.

A Moment in the Reeds (2017)
Ohjaus ja käsikirjoitus: Mikko Mäkelä
Tuotanto: Wild Beast Productions
Elonetissä

Mikko Mäkelän esikoispitkä oli indie-tuotantona syntynyt draamaelokuva, joka menestyi erityisesti festivaaleilla. Sitä voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena pitkänä “meiltä meille” queer-elokuvana siinä mielessä, että tekijät avoimesti puhuivat lähtökohdistaan tehdä elokuvaa queer-näkökulmasta. Elokuvassa Janne Puustisen esittämä, ulkomailla opiskeleva Leevi palaa Suomeen mökkeilemään isänsä kanssa. Mökin remppahommissa auttamaan palkataan Boodi Kabbanin esittämä syyrialainen Tareq. Lempi leiskuu Leevin ja Tareqin välillä tavalla, jota ei suomalaisessa elokuvassa ole aiemmin nähty.

Tom of Finland (2017)
Ohjaus: Dome Karukoski
Käsikirjoitus: Aleksi Bardy
Tuotanto: Helsinki-filmi Oy
Elonetissä

Suomi 100 -juhlavuoden elokuvana valmistunut elämäkerta oli pääosin heterovoimin valmistunut, suurelle yleisölle suunnattu tarina Touko Laaksosesta eli Tom of Finlandista. Nimiroolissa nähdään Pekka Strang ja hänen miesystävänään Nipana Lauri Tilkanen.

Baby Jane (2019)
Ohjaus: Katja Gauriloff
Käsikirjoitus: Veera Tyhtilä, Katja Gauriloff
Tuotanto: Oktober Oy
Elonetissä

Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin (2005) perustuvassa elokuvassa maaseudulta Helsingin Kallioon muuttava Jonna rakastuu itsevarmaan, mutta epävakaaseen Pikiin. Jonnan täytyy valita keskiluokkaisen elämän ja myrskyisän rakkauden välillä. Päärooleissa ovat Roosa Söderholm ja Maria Ylipää.

Tove (2020)
Ohjaus: Zaida Bergholm
Käsikirjoitus: Eeva Putro
Tuotanto: Helsinki-Filmi Oy
Elonetissä

Kuvataiteilija-kirjailija Tove Janssonin elämään perustuva epookkielokuva keskittyy Toven romanttisiin suhteisiin teatteriohjaaja Vivica Bandlerin ja poliitikko Atos Wirtasen kanssa. Tovena nähdään Alma Pöysti.

Tytöt tytöt tytöt (2022)
Ohjaus: Alli Haapasalo
Käsikirjoitus: Ilona Ahti, Daniela Hakulinen
Tuotanto: Citizen Jane Productions Oy
Elonetissä

Kolmen teinitytön kasvukertomuksessa Aamu Milonoffin esittämä Mimmi ja Linnea Leinon esittämä taitoluistelijalupaus Emma ihastuvat toisiinsa. Elokuvan rento ja moderni tapa käsitellä nuorten naisten suhteita ja seksuaalisuutta vetosi myös kansainvälisesti: elokuva voitti mm. Sundancen festivaalin yleisöpalkinnon.

Sydänpeto (2022)
Ohjaus ja käsikirjoitus: Aino Suni
Tuotanto: Adastra Films
Elonetissä

Ranskalais-suomalais-saksalaisessa elokuvassa Elsi Sloanin esittämä teini-ikäinen räppäri Elina joutuu muuttamaan Ranskaan, kun hänen äitinsä muuttaa yhteen ranskalaisen miehen kanssa. Carmen Kassovitzin esittämä Sofia, uusi sisarpuoli, pistää Elinan pään sekaisin.

Katso myös:

• Pihalla (Nils-Erik Ekblom, 2018)
• Eden (Ulla Heikkilä, 2020)
• Fucking With Nobody (Hannaleena Hauru, 2021)
• Hytti nro 6 (Juho Kuosmanen, 2021)
• Kupla (Aleksi Salmenperä, 2022)

Kirjallisuutta

Juvonen, Tuula. 2002. Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Tampere: Vastapaino, 116–144.

Kalha, Harri. 2019. Hinttareita, onko heitä? Sukupuolipolitiikkaa SF-tyyliin. Teoksessa Laine, Kimmo & Santakari, Minna & Seitajärvi, Juha & Hupaniittu, Outi (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla. Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 212–227. 

Kalha, Harri. 2003. Teuvo Tulio toisin silmin.Teoksessa Marttila, Markku (toim.): Intohimon vallassa. Teuvo Tulion kuvamaailma. Helsinki: SKS, Suomen elokuva-arkisto & Helsingin kaupungin taidemuseo, 97–122. 

Kalha, Harri. 2004. Hupsuja gigoloita, kieroja katseita. Teoksessa Laine, Lukkarila & Seitajärvi (toim.): Valentin Vaala. Helsinki: SKS & Suomen elokuva-arkisto.

Kangasniemi, Hanna. 1989. Toinen nainen. Lesbouden representaatio elokuvassa Jäähyväiset. Naistutkimus – Kvinnoforskning, no. 4: 4–16. Rehnström, Henri Waltter. 2010. Murhamiehiä ja ruotsalaisia hepsankeikkoja. Homoseksuaalisuus toiseuden ilmentymänä suomalaisesssa elokuvassa vuosina 1948–1961. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.

Marjo Pipinen
Elokuvatutkimuksen maisteri Tukholman yliopistosta. Hän työskentelee viestintäasiantuntijana sekä kuraattorina elokuva-alalla.