BEGIN:VCALENDAR
VERSION:2.0
PRODID:-//Sateenkaari­historian ystävät - ECPv6.15.14//NONSGML v1.0//EN
CALSCALE:GREGORIAN
METHOD:PUBLISH
X-WR-CALNAME:Sateenkaari­historian ystävät
X-ORIGINAL-URL:https://sateenkaarihistoria.fi
X-WR-CALDESC:Tapahtumat Sateenkaari­historian ystävät
REFRESH-INTERVAL;VALUE=DURATION:PT1H
X-Robots-Tag:noindex
X-PUBLISHED-TTL:PT1H
BEGIN:VTIMEZONE
TZID:Europe/Helsinki
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20240331T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20241027T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20250330T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20251026T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20260329T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20261025T010000
END:STANDARD
BEGIN:DAYLIGHT
TZOFFSETFROM:+0200
TZOFFSETTO:+0300
TZNAME:EEST
DTSTART:20270328T010000
END:DAYLIGHT
BEGIN:STANDARD
TZOFFSETFROM:+0300
TZOFFSETTO:+0200
TZNAME:EET
DTSTART:20271031T010000
END:STANDARD
END:VTIMEZONE
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20251010T110000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20260927T180000
DTSTAMP:20260930T145743
CREATED:20251030T081114Z
LAST-MODIFIED:20251106T102427Z
UID:17863-1760094000-1790532000@sateenkaarihistoria.fi
SUMMARY:Näyttely: Pako Muumilaaksoon & sateenkaaripolku
DESCRIPTION:Kuva: Tove Jansson ja kissa Psipsina Helsingin ateljeessa\, 1962. Kuva: Museovirasto. \nArkkitehtuuri- ja designmuseon Pako Muumilaaksoon -näyttely avaa portaalin Tove Janssonin todellisuuteen. Samalla kävijälle tarjotaan näkymä Muumien maailmaan\, jonka hän loi pakopaikaksi itselleen ja lukijoilleen. Jansson tunnetaan loistavana kirjailijana ja kuvataiteilijana\, minkä lisäksi hän oli mestarillinen tilojen luoja. Näyttelyssä tutustutaan siihen\, miten Jansson näki arkkitehtuurin ja muotoilun omassa elämässään\, ja miten se ilmenee Muumilaakson tarinoissa. \nArkkitehtuuri- ja designmuseon Pako Muumilaaksoon -näyttely käsittelee ennennäkemättömällä tavalla Janssonin ja Muumien suhdetta arkkitehtuuriin\, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun. Näyttely alkaa Janssonille rakkaiden paikkojen ja ympäristöjen esittelyllä\, minkä jälkeen lähdetään pakomatkalle Muumilaaksoon ja sen tiloihin. Näyttely tarjoaa uusia elämyksiä sekä Muumien ystäville että oivalluksia suunnittelualojen tuntijoille. Pako Muumilaaksoon avaa\, miten monin tavoin Janssonille tärkeät paikat\, kuten ateljeekoti Helsingissä sekä Klovharun eristäytynyt kesäpaikka saaristossa\, vaikuttivat hänen luovaan työhönsä. Janssonin tiloihin sukelletaan arkistomateriaalien\, esineiden ja valokuvien avulla. \nNäyttelyn keskelle luodussa Muumilaaksossa tarinoiden tiloja ja ympäristöjä katsotaan niitä käyttävien hahmojen näkökulmasta. Millainen jaettu tila on muumiperheen uimahuone\, jonka talvisin valtaavat Tuu-tikki ja näkymättömät päästäiset? \nJanssonin tarinat peilaavat vahvasti niiden kirjoitushetken todellisuutta ja tapahtumia. Hän loi Muumilaakson synkkänä aikana\, keskellä sotaa ja Helsingin pommituksia. Ensimmäinen muumitarina Småtrollen och den stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva vuodelta 1945) kertoo suuren luonnonmullistuksen vuoksi uutta kotia etsivästä\, hajalleen hajautuneesta perheestä\, joka lopulta löytää kodin ja turvan Muumilaaksosta. \nMuumihahmojen lisäksi Muumilaakso tarjosi turvallisen paikan myös Janssonille itselleen. Pako Muumilaaksoon tarjoaa museokävijöille sekä pakopaikan syysmyrskyiltä että kontrastin ja peilin todellisen maailman dramaattisille tapahtumille. Näyttelyyn on valittu muumitarinoista erityisesti kotia ja kodittomuutta\, yksinäisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä turvaa ja turvattomuutta käsitteleviä teemoja. Niiden kautta pohditaan\, mitä Muumilaakson\nasukkaiden ja Tove Janssonin suhde tiloihin voi tarjota nykypäivän ihmiselle. Samalla esitellään ratkaisuja\, joilla nykymuotoilijat ja arkkitehdit ovat lähestyneet suojaa\, selviytymistä\, yhteisöllisyyttä ja turvaa käsitteleviä aiheita. \nNäyttely toteutettu yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa. \nSateenkaaripolku: Pako Muumilaaksoon \nSateenkaaripolku on normikriittinen polku Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä\, joka tarkastelee sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta Tove Janssonin tosielämän ja taiteen kautta. Sateenkaaripolku avaa tilaa tulkinnoille ja henkilökohtaisille pohdinnoille: miten tilat\, esineet ja kulttuuriset ihanteet muovaavat identiteettiä\, ja millaisia merkityksiä ne voivat kantaa queer-näkökulmasta. Polku ei tarjoa valmiita vastauksia\, vaan kutsuu katsomaan näyttelyä toisin\, uteliaasti\, empaattisesti ja moninaisuutta arvostaen. Sateenkaaripolku löytyy painettuna vihkona paikan päältä museolta. Vihon voi lainata ilmaiseksi museovierailun ajaksi. \nSateenkaaripolun käsikirjoittaja: Oscar Ortiz-Nieminen\, opettaja ja tutkija. Hän on suunnitellut ja toteuttanut sateenkaarevia sisältöjä eri museoihin Suomessa vuodesta 2016. \nSaavutettavuus ja turvallisempi tila \nArkkitehtuuri ja muotoilu kuuluvat kaikille. Sitoudumme Arkkitehtuuri- ja designmuseossa turvallisemman tilan periaatteisiin kaikessa museoiden toiminnassa. Lisätietoja museon turvallisemman tilan periaatteista löydät museon verkkosivuilta.  \nArkkitehtuuri- ja designmuseo on esteetön. Lisätietoja museon saavutettavuudesta löydät museon verkkosivuilta. \nPako Muumilaaksoon -näyttelyn saavutettavuustiedot löydät museon verkkosivuilta.
URL:https://sateenkaarihistoria.fi/event/pako-muumilaaksoon/
LOCATION:Arkkitehtuuri- ja designmuseo\, Korkeavuorenkatu 23\, Helsinki\, 00310
ATTACH;FMTTYPE=image/jpeg:https://sateenkaarihistoria.fi/wp-content/uploads/2025/10/02-Tove-Jansson-ja-kissa-Psipsina-Helsingin-ateljeessa-1962-Kuva_-Museovirasto-scaled.jpg
ORGANIZER;CN="Arkkitehtuuri- ja designmuseo":MAILTO:jemina.lindholm@admuseo.fi
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20261112T190000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20261112T204000
DTSTAMP:20260930T145743
CREATED:20260915T180606Z
LAST-MODIFIED:20260915T181102Z
UID:20025-1794510000-1794516000@sateenkaarihistoria.fi
SUMMARY:Queer-festivaali: Vastakarvaan
DESCRIPTION:Lonely Child sopraanolle – tässä tapauksessa maineikkaalle sopranista Samuel Mariñolle – on Claude Vivier’n tunnetuin teos. Kapellimestari Vanessa Chartrandin johtamassa konsertissa kuullaan myös Ethel Smythin ja Hans Werner Henzen omaääniset orkesteriteokset. \nTaiteilijat\n\n\n\n\nVanessa Chartrand\, kapellimestari \nSamuel Mariño\, sopranista \n\n\n\n\n\n\n\n\nOhjelma\n\n\n\nHans Werner Henze\nSinfonia nro 1\nClaude Vivier\nLonely Child \nVäliaika  \nEthel Smyth\nSerenadi orkesterille D-duuri \n\n\n\n\n\n\n\nEsittely\n\n\n\nAvoin homoseksuaalisuus vaati takavuosien säveltäjiltä rohkeutta ja uhrauksia. Hans Werner Henze (1926–2012) joutui muuttamaan nuorena ennakkoluulojen vuoksi Saksasta loppuiäkseen Italiaan. Hänen esikoissinfoniansa valmistui ennen muuttoa vuonna 1947\, mutta Henze uudisti sen kokonaan vuonna 1963. Kanadalainen Claude Vivier (1948–1983) kasvoi katolisessa orpokodissa\, mutta joutui eroamaan pappisseminaarista homoseksuaalisuutensa vuoksi. Hän asettui lopulta Pariisiin\, jossa hänet puukotti hengiltä homofobinen sarjamurhaaja. Lonely Child sopraanolle – tässä tapauksessa maineikkaalle sopranista Samuel Mariñolle – on Vivier’n tunnetuin teos. Dame Ethel Smyth (1858–1944) ei peitellyt suhteitaan naisiin\, kuten kirjailija Virginia Woolfiin\, mutta vankilaan hän päätyi taistellessaan naisten äänioikeuden puolesta. \nKonsertti on sinulle\, jos haluat kuulla sävyjä\, joiden olemassaolosta et tiennyt.
URL:https://sateenkaarihistoria.fi/event/queer-festivaali-vastakarvaan/
LOCATION:Tapiolasali\, Espoon kulttuurikeskus\, Kulttuuriaukio 2\, Espoo\, 02100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/webp:https://sateenkaarihistoria.fi/wp-content/uploads/2026/09/Vastakarvaan.webp
END:VEVENT
BEGIN:VEVENT
DTSTART;TZID=Europe/Helsinki:20261119T190000
DTEND;TZID=Europe/Helsinki:20261119T210000
DTSTAMP:20260930T145743
CREATED:20260915T180954Z
LAST-MODIFIED:20260915T180954Z
UID:20038-1795114800-1795122000@sateenkaarihistoria.fi
SUMMARY:Queer-festivaali: Kaappimusiikkia
DESCRIPTION:Erkki Melartinin seksuaalinen suuntautuminen oli aikoinaan julkinen salaisuus. Saint-Saëns ja Tšaikovski yrittivät torjua huhuja menemällä epäonnistuneesti naimisiin. Kaappihomojen musiikkia esittävät sellisti Seth Parker Woods sekä kapellimestari Janne Nisonen. \n\n\n\nTaiteilijat\n\n\n\n\nJanne Nisonen\, kapellimestari \nSeth Parker Woods\, sello \n\n\n\n\n\n\n\n\nOhjelma\n\n\n\nErkki Melartin\nLyydinen sarja\, op. 102\nCamille Saint-Saëns\nSarja sellolle ja orkesterille\, op. 16 \nVäliaika  \nPjotr Tšaikovski\nSinfonia nro 5 e-molli\, op. 64 \n\n\n\n\n\n\n\nEsittely\n\n\n\nYleisin ja ymmärrettävä ratkaisu entisaikain gay-säveltäjille oli kaappi. Erkki Melartinin (1875–1937) seksuaalinen suuntautuminen oli aikoinaan julkinen salaisuus\, mutta viimeistään Tuire Ranta-Meyerin elämäkerta vuonna 2025 pakotti säveltäjän ulos kaapista. Lyydinen sarja viittaa otsikollaan Lyydian valtakuntaan\, jonka kuningas Kandauleksesta kertovaan näytelmään musiikki valmistui. Saint-Saëns ja Tšaikovski yrittivät torjua huhuja menemällä epäonnistuneesti naimisiin. Saint-Saëns piti tarkkaa huolta yksityisyydestään ja pakeni talvisin Algerian vapaampiin oloihin. Hänen sellosarjansa op. 15\, solistinaan kaksinkertainen Grammy-ehdokas Seth Parker Woods\, muistetaan liikuttavan kauniista Romanssista. Tšaikovskin viides sinfonia on monumentti suurelle\, avomieliselle ja jalostuneelle tunteelle\, jonka voittoa ei lopussa pidättele mikään. \nKonsertti on sinulle\, jos haluat kokea ihanat melodiat uudesta kuulokulmasta.
URL:https://sateenkaarihistoria.fi/event/queer-festivaali-kaappimusiikkia/
LOCATION:Tapiolasali\, Espoon kulttuurikeskus\, Kulttuuriaukio 2\, Espoo\, 02100\, Finland
ATTACH;FMTTYPE=image/webp:https://sateenkaarihistoria.fi/wp-content/uploads/2026/09/Kaappimusiikkia.webp
END:VEVENT
END:VCALENDAR